Kaikki tehtävät hoidetaan, toteaa Kivinen

Koronapandemia on tuskin alkanut helpottaa, kun Puolustusvoimain komentajan työpöydän ja kalenterin täyttää toisenlainen haaste: sotilaallinen kriisi Euroopan maaperällä.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen toteaa Suomen välittömän lähialueen olevan rauhallinen.

– Sota Ukrainassa pitää Venäjän ja lännen suhteet hyvin jännitteisinä. Miten tilanteen jatkokehitys vaikuttaa meidän lähialueella – sitä me seuraamme tarkasti, Kivinen sanoi Ruotuväelle haastattelussa päivänä, jolloin Venäjän joukot aloittivat hyökkäyksen Ukrainan alueelle, ja Suomi muiden länsimaiden muassa tuomitsi Venäjän hyökkäyksen.

– Sota on aina tragedia. Kansainvälisen turvallisuustilanteen heikkeneminen vaikuttaa kaikkiin. Euroopan turvallisuusjärjestelyjen perusteita tässä haastetaan ja sillä on laajat vaikutukset Venäjän ja länsimaiden suhteisiin, Kivinen arvioi. Venäjän ja lännen välinen strateginen asetelma on muuttumassa ja sillä tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kivinen muistuttaa, että korkealla maanpuolustustahdolla on kriisejä ennaltaehkäisevä vaikutus.

– En näe sellaisia merkkejä, että suomalaisten tahto puolustaa suomalaista yhteiskuntaa ja läheisiään olisi heikkenemässä nykytilanteen johdosta, Kivinen sanoo.

Puolustusvoimien tehtävä on puolustaa Suomea kaikissa tilanteissa. Kivinen korostaa, että Suomen kokoonsa nähden vahva puolustuskyky on tärkeää Suomen lähialueen vakauden kannalta. Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu reserviin ja Kivinen muistuttaa, että tänä päivänä on varsin hyvät valmiudet määrätä reserviläisiä palvelukseen nopeallakin aikataululla, jos siihen syntyy tarvetta.

– Viime vuonna koulutettiin vajaat 18000 reserviläistä, joka on koronaoloissa hyvä suoritus. Kiitos kaikille siitä, että olemme nämä vajaat kaksi vuotta näinkin hyvin kyenneet oman osuutemme hoitamaan, Kivinen sanoo.

Ruotsi Suomelle läheisin

Kumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa varautumista eriasteisiin kriiseihin. Läheisin kumppanimme on Ruotsi.

– Suomen ja Ruotsin sotilaallisen yhteistyön tavoite on muodostaa kyky toimia yhdessä kaikissa tilanteissa. Sen eteen olemme viime vuodet tehneet töitä ja se työ jatkuu. Yhteisiin sotilaallisiin operaatioihin ryhtyminen tai muu sotilaallinen tuki vaatii aina erilliset kansalliset poliittiset päätökset niin Suomessa kuin Ruotsissa, Kivinen muistuttaa.

Valtioneuvoston puolustusselonteossa mainitaan erikseen myös Norja ja Yhdysvallat sekä muista kumppanimaista Britannia, Saksa, Ranska ja Viro. Millaista sotilaallista apua Suomi voisi saada tarvittaessa kumppaneiltaan?

– Mitään automaatioita ei ole. Eri maiden poliittinen johto tekee kussakin tilanteessa omat päätöksensä. En lähde arvioimaan kuinka varmaa tai epävarmaa mahdollinen apu ja millainen sen sisältö Suomea suoraan koskettavassa sotilaallisessa kriisissä olisi. Puolustusvoimien vastuulla on pitää huolta siitä, että meillä on kyky toimia yhdessä, jos niin päätetään, Kivinen sanoo.

Yksi yhteistyöfoorumi on Britannian johtama Joint Expeditionary Force eli tutummin JEF. Kivinen osallistui helmikuun puolivälissä Ruotsissa JEF-maiden puolustusvoimien komentajien kokoukseen. Esillä oli niin vallitseva turvallisuustilanne kuin JEF:n toiminnan kehittäminen, erityisesti harjoitustoiminta.

– Laajemmasta näkökulmasta katsottuna JEF on samanmielisten maiden yhteisö. Sotilaallisen yhteistyön tavoitteena on edistää Euroopan, erityisesti Pohjois-Euroopan turvallisuutta. Sotilaallinen yhteistyö, erityisesti harjoitukset, kehittävät kykyä toimia yhdessä eri tilanteissa. Mahdollisesta JEF-yhteistyöstä kriisitilanteissa päätetään kussakin maassa poliittisella tasolla erikseen, Kivinen kertoo.

Koronasta selvitty kohtuullisesti

Puolustusvoimat on selvinnyt koronapandemiasta lopulta ilman suuria vahinkoja, vaikka tilanne oli haastava saapumiserän 1/22 palveluksen alkaessa. Tällöin erityisesti omikron-virusmuunnoksen nopea leviäminen näkyi varuskunnissa, kuten muuallakin yhteiskunnassa.

– Vaikka tartuntamäärät olivat hetkellisesti korkeita, vakavilta tautitapauksilta on vältytty. Nyt haastavin tilanne varuskunnissa näyttää olevan takanapäin. Pandemia ei kuitenkaan vielä ole ohi ja meidän on edelleen sopeutettava oma toiminta sen mukaisesti. Tämä vaatii henkistä kestävyyttä, Kivinen korostaa.

Eniten korona on rasittanut varusmieskoulutusta antavia perusyksiköitä. Toisaalta osalla henkilökunnasta on ollut mahdollisuus tehdä etätöitä. Virkamatkoja on korvattu etäkokouksilla, mitä voidaan hyödyntää pandemian jälkeenkin.

– Työilmapiirikyselyjen ja varusmiesten palautekyselyiden perusteella henkinen kantti on kestänyt nämä vajaat kaksi koronavuotta, vaikka koronatoimiin liittyvää väsymystä on ilmassa, Kivinen myöntää.

Opiksikin koronasta otetaan. Varusmieskoulutuksessa tarkastellaan erityisesti joukkokoulutuskauden harjoituksia. Koronakokemusten perusteella näyttää Kivisen mukaan siltä, että on järkevää yhdistää joitakin harjoituksia pidemmiksi ja vastaavasti pitää tällaisen harjoituksen jälkeen pidempi vapaa.

– Sopeutamme toimintaamme ja huolehdimme terveysturvallisuudesta, mutta samalla toimimme niin, että kaikki meidän vastuulla olevat tehtävät hoidetaan, Kivinen sanoo.