Kaikki riippuu säästä

Puolustusvoimien toiminta on monen muun asian tapaan todella riippuvainen säästä. Suomessa ilmastosta tuottaa tietoa Ilmatieteen laitos. Ruotuväki kävi selvittämässä, minkälainen kaveri johtaa kyseistä laitosta.

– Ei minulla sellaista perinteistä mottoa ole. Iän myötä motot ovat vaihdelleet, mutta yksi ajatus on aina ollut mielessä – eteenpäin. Vuodet vaihtelee, eikä vuodet ole veljiä keskenään, mutta... Eteenpäin, sanoo Juhani Damski.

Damski on tehnyt pitkän uran ilmaston parissa. Kokemusta on karttunut Ilmatieteen laitoksen lisäksi esimerkiksi ministeriöistä. Nykyään Damski työskentelee Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana.

– Olen saanut tehdä aika monenlaisia asioita elämässäni. Viihdyn työssäni erittäin hyvin, onhan minulla tutkintokin samalta alalta. Työni sisältö, olosuhdetiedot, ilmastonmuutos ja sää ylipäätänsä ovat todella suuria ilmiöitä. Ei ole kahta samanlaista päivää, ja saa olla isojen asioiden kanssa tekemisissä. Se pitää ihmisen vireänä, Damski perustelee.

Ilmatieteen laitos täytti tänä vuonna 180 vuotta. Damski siirtyi nykyiseen tehtäväänsä vuoden 2016 tammikuussa.

– Alusta saakka olemme tehneet lähinnä mittausta, tutkimusta ja erilaisia palveluita. Maalla, merellä, ilmassa ja jopa lähiavaruudessa. Kaikki lähtee mittauksesta erilaisilla menetelmillä, ja tuloksista luodaan uutta tietoa niin tutkimuksen kuin palveluiden muodossa, Damski avaa.

Näitä palveluita käyttää muiden asiakkaiden tapaan myös puolustusvoimat.

– Luonnollisesti esimerkiksi kranaatinheittimistö ja hävittäjälentäjät tarvitsevat tietoa säästä. On itse asiassa vaikea keksiä toimintoja, joilla ei ole sää- tai olosuhderippuuvuutta. Palvelut ovat keskeinen elementti, mutta mikään ei kehity ilman tutkimusta. Tutkimus on tosi kansainvälistä, yksinään tämänkaltaisia asioita on vaikea ratkaista, Damski kertoo.
Ilmatieteen laitoksen ja puolustusvoimien suhde on hyvin läheinen. Ilmatieteen laitoksen palvelut puolustusvoimille ovat lakisääteisiä.

– Puolustusvoimilla ei varsinaisesti ole rauhan aikana omia meteorologeja. Tämä malli ei ole mitenkään yleinen, monissa maissa asevoimilla voi olla oma sääpalvelu. Tämä on hyvin suomalainen malli, ja se on hieno asia. Yhteistyöllä on pitkät perinteet ja se toimii todella hyvin. He luottavat meihin, ja asiakkaana he tarvitsevat todella vaativia palveluja. Se tuo meillekin eräänlaista kehitysinnostusta, kun päästään tekemään vaativia asioita, Damski kehuu.

Laitoksen johtajana Damski tekee paljon yhteistyötä alan kansainvälisten järjestöjen kanssa. Työmatkoja kertyy vuodessa kiitettävä määrä.

– Normaalia työpäivää tässä työssä ei ole. Päivät koostuvat erilaisista asioista, joita käydään läpi nopeaan tahtiin. Laitoksen johtaminen vie paljon aikaa. Monen muun laitoksen tapaan olemme tilivirasto, joten pääjohtajan tehtävät ovat pitkälti lakisääteisiä, Damski valottaa.

Työn, järjestöjen ja maanpuolustuksen lisäksi Damski harrastaa muun muassa metsästystä ja juoksemista.

– Juoksin juuri kesäkuun alussa Tukholman maratonin. Juoksu on vaivaton urheilulaji, jota on tullut harrastettua jo pitkään. Tämän lisäksi vapaa-aika kuluu aika tavallisissa asioissa, 7-vuotiaan lyhytkarvaisen saksanseisojan ulkoiluttamisesta omakotitalon remppaamiseen, hän kertoo.

Damskin kiinnostus luonnontieteisiin ja ilmatieteisiin oli vahva jo ennen asepalvelusta. Opiskelupaikkakin oli jo hankittu, mutta puolustusvoimissa hän ei pyrkinyt esimerkiksi sääupseerin tehtäviin.

– Suoritin asepalvelukseni kenttätykistön tulenjohtajana Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä vuosina 1983–84. Voi olla että aika kultaa muistot, mutta viihdyin palveluksessa todella hyvin. Erityisesti mieleen on jäänyt RUK Haminassa, sekä kolmen viikon harjoitus Rovajärvellä, jossa voitimme Nenosen tulenavauskilpailun. Toimin kilpailussa varusmiestulenjohtajana, se oli aika hieno kokemus, Damski muistelee.

– Poikani suorittaa parhaillaan varusmiespalvelusta kranaatinheitinpuolella. Hänen kanssaan olen päässyt viime aikoina muistelemaan omaa varusmiesaikaani, hän naurahtaa päälle.

Kaiken muun ohessa Damski on osallistunut maanpuolustukseen vielä asepalveluksen jälkeenkin. Reservin majurin sotilasarvokin vihjaa, että kertauspäiviä on kertynyt kiitettävän paljon.

– Erilaisia kertauspäiviä on kyllä suoritettu paljon. Olen joskus ollut aktiivisemminkin mukana reserviläistoiminnassa. Osallistun henkilökohtaisesti aina tarpeen vaatiessa maanpuolustustoimintaan esimerkiksi vapaaehtoisissa kertausharjoituksissa, mutta nykyiseltään olen vahvasti mukana ihan vain ammattini puolesta. Se on aika hienoa, Damski kertoo.

– Maanpuolustustahtoon on varmaan pitkät syyt, kotikasvatuksesta ja eri perinteistä lähtien. Asuin nuorena Mikkelissä lähellä kasarmialuetta. Maanpuolustus on ollut elämässäni aina läsnä, sotakin ollut taustalla isovanhempien aikakaudelta. Minun ei ole omalta kohdalta ikinä tarvinnut kyseenalaistaa maanpuolustustahtoani. Se on aina ollut itsestäänselvyys, hän vannoo.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä Damskille myönnettiin sotilasansiomitali. Puolustusvoimiin kuulumattomalle henkilölle kyseinen mitali myönnetään puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.
Kehuja sataa myös Damskilta puolustusvoimille.

– Puolustusvoimissa on minun elinaikanani tapahtunut todella suuria muutoksia. Nyt kun katson esimerkiksi varusmieskoulutusta, mielestäni organisaatiolla menee todella hyvin. Kaikesta huomaa, että todelliset ammattilaiset ovat kehittämässä puolustusvoimia. Puolustusvoimat ovat hyvin integroituneet osaksi yhteiskuntaa, Damski kiittää.

Kysyttäessä tulevan kesän sääennusteista, Damski naurahtaa ja kertoo että ilmatieteen laitos ennustaa säätä pääasiassa enintään 10 vuorokauden päähän.

– Mutta kyllä niitä helteitä sieltä varmaan vielä tulee, Damski vihjaa.