"Minulle on itsestään selvää, että siellä on molempia sukupuolia" – Kadettikunta kannattaa kutsuntajärjestelmän uudistamista
Tuore arvotutkimus osoittaa, että kadettiupseerit haluavat koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat.
Kolme neljästä kadettikunnan jäsenestä kannattaa kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaa koskevaksi sukupuolesta riippumatta, osoittaa tuore arvotutkimus.
Kadettikunnan hallituksen jäsenen, 26-vuotiaan luutnantti Ville Kairinteen mukaan hänen sukupolvelleen ajatus ei näyttäydy enää poikkeuksellisena.
– Naiset olivat olleet Puolustusvoimissa jo yli 20 vuotta, kun aloitin palvelukseni. Minulle on itsestään selvää, että siellä on molempia sukupuolia, hän sanoo tutkimuksen purkutilaisuudessa.
Naton pelote edelleen uskottava
Kadettiupseereista 94 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että Naton perustehtävä ”pelote ja puolustus” on uskottava ja sopii myös Suomen puolustuksen kulmakiveksi.
– Sotilasliitto Naton jäsenenä olemme vahvempia ja pelotteemme on aito, sanoo Kadettikunnan puheenjohtaja, prikaatikenraali Vesa Valtonen.
Valtosen mukaan Nato-jäsenyys ei kuitenkaan vähennä kansallisen varautumisen merkitystä. Suomen on huolehdittava omasta puolustuskyvystään ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä myös kansallisesti.
– Ukrainan sodan aikana useat eurooppalaiset valtiot ovat alkaneet pohtia omaa varautumistaan, ja päätyneet samaan johtopäätökseen sen tärkeydestä.
Nato-jäsenyys ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen näkyy myös suomalaisessa arvomaailmassa.
Ydinaseissa pohjoismainen linja
Kadettiupseereilta kysyttiin myös mielipidettä Suomen ydinaselinjasta.
83 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi ydinasekysymyksessä olla lainsäädännöllisesti samalla linjalla muiden Pohjoismaiden kanssa.
Vastanneista 12 prosenttia ei ottanut kantaa kysymykseen, viisi prosenttia oli jokseenkin eri mieltä ja prosentti täysin eri mieltä.
Perinteet vaalimisen arvoisia
97 prosenttia vastanneista on samaa mieltä siitä, että kadetti- ja upseeriperinteet ovat vaalimisen arvoisia myös nykypäivänä.
Kairinne arvioi, että nuorten suhde maanpuolustukseen rakentuu kuitenkin eri tavalla kuin aiemmilla sukupolvilla.
Yhä harvemmalla on henkilökohtaista kosketusta sotaa kokeneeseen sukupolveen, mikä näkyy myös siinä, miten maanpuolustusidentiteetti muodostuu. Suomalaisilla on kuitenkin poikkeuksellisen vahva maanpuolustustahto.
– Maanpuolustusidentiteetti ei enää niin vahvasti rakennu sen historiakokemuksen pohjalle.
Tutkimuksen mukaan kaikki vastaajat pitivät medialukutaitoa, tietoturvan huomioimista ja sosiaalisen median käyttäytymistä osana kadettiupseerin vastuita.
Sosiaalisella medialla on merkittävä vaikutus nuorten maanpuolustustietoisuuteen. Jatkuva kriisiuutisointi ja kärjistävä keskustelukulttuuri voivat vääristää nuorten käsitystä maailmasta ja turvallisuudesta.
– Se miten me yhteiskuntana viestitään näistä asioista niin uutistoimistoissa kuin meillä ammatissakin, muokkaa nuoren maanpuolustusidentiteetin muodostumista.
Oman perheen ja Suomen itsenäisyyden puolustamista kaikki kyselyyn vastanneet pitivät tärkeinä arvoina.
Kysely toteutettiin verkossa, ja siihen vastasi lähes tuhat kadettiupseeria. Ensimmäinen vastaava tutkimus on tehty vuonna 1992. Nyt tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen.
Kadettikunnan arvotutkimuksen yhteydessä selvitettiin myös Maanpuolustusnaisten Liiton ja Reserviupseeriliiton näkemyksiä samoihin kysymyksiin. Järjestöjen vastaukset ovat hyvin samankaltaisia.
