Kadettien ylentämistilaisuus hakee arvokkuudessaan vertaistaan

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään ylentänyt 102. kadetti- ja 85. merikadettikurssin opiskelijat luutnanteiksi ylentämistilaisuudessa Presidentinlinnassa. Valtiosalissa pidettyyn tilaisuuteen oli saapunut liuta kadettien läheisiä sekä suurin osa puolustusvoimien kenraalikunnasta. Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio ilmoitti joukon tasavallan presidentille, jota saattamassa olivat puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg sekä puolustusministeri Jussi Niinistö.

 

Tasavallan presidentti, puolustusvoimain komentaja ja puolustusministeri saapuivat Valtiosaliin Porilaisten marssin tahdissa. Kaartin soittokunta säesti.

Kadetit miekkoineen olivat järjestyneet viivasuoriin riveihin. Joidenkin kasvoilta paistoi hermostuneisuus, kun tasavallan presidentin saapumista odoteltiin. Tuolloin vain kameroiden suljinten räpsähdykset kaikuivat hiirenhiljaisessa salissa.

Suurin osa puolustusvoimien kenraalikunnasta oli paikalla seuraamassa mahdollisia tulevia seuraajiaan.

Valtiosalin parvi täyttyi ylpeistä vanhemmista, isovanhemmista ja partnereista. Tuoreiden luutnanttien kajauttama Lippulaulu sai monen liikuttumaan.

 

Presidentti Niinistö muistutti onnittelupuheessaan, ettei valtion suvereniteettia voi pitää itsestäänselvyytenä. Hän myös korosti yleisen asevelvollisuuden tärkeyttä ja toimivuutta Suomen puolustusratkaisuna.

– Yleinen asevelvollisuus on Suomen olosuhteisiin ja kokoon nähden toimiva malli. Se yhdistää kansan voimavarat sekä henkisen kestävyyden maamme puolustamiseen. Tuskin millään muulla tavalla pystytään yhtä kustannustehokkaasti ja motivoivasti kouluttamaan suuri ja osaava sodan ajan reservimme, presidentti Niinistö korosti.

 

– Meidän tulee toimia paremman ja vakaamman tulevaisuuden puolesta. Itse koen, että jatkamalla aktiivista kansainvälistä keskustelua voimme ymmärtää toinen toisiamme ja päästä kohti turvallisempaa maailmaa, presidentti Niinistö toivoi puheessaan.

 

Hän korosti puheessaan luottavansa nuoriin upseereihin ja Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavaan opetukseen.

– Kolmen vuoden opintonne antavat teille vahvan teoriapohjan ja hyvät käytännön valmiudet tehtävissänne menestymiseen. Tutkintonne opetus on rakennettu entistä paremmin vastaamaan nykyajan vaatimuksia, Niinistö esitti.

 

Kadetit vannoivat ylentämistilaisuudessa virkavalan.

Tuoreet luutnantit saivat onnittelut niin tasavallan presideniltä, puolustusvoimain komentajalta kuin puolustusministeriltäkin kättelyn merkeissä.

 

Presidentin puhe oli omiaan korostamaan maanpuolustustahdon merkitystä, mutta hän jakoi mandaattia myös nuoremmilleen. Niinistön mukaan heillä on vastuuta ja vaikutusta omassa työssään edelleen edistää maanpuolustustahtoa.

– Puolustusvoimien tärkein tehtävä, Suomen itsenäisyyden turvaaminen, on säilynyt muuttumattomana läpi itsenäisyyden vuosikymmenten. Se on tehtävä, jonka täyttämiseen on oltava valmius kaikissa tilanteissa ja joka tarvittaessa on suoritettava ilman kenenkään apua.

– Kuten olen useasti aikaisemminkin todennut, jokainen suomalainen on maanpuolustaja, vähintään korviensa välissä.

 

Alla presidentti Niinistön ylentämistilaisuudessa pitämä puhe sanasta sanaan:

Arvoisat kadetit,

Onnittelen teitä suorittamastanne sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta. Ylennän kadetit luutnanteiksi sekä nimitän kadetit upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoihin.

Tänä vuonna Suomen puolustusvoimat juhlii satavuotista taivaltaan kansamme itsenäisyyden turvaajana. Juhlavuoden tilaisuudet ovat edelleen vahvistaneet kuvaa puolustusvoimista toimijana, joka on luotettava ja lähellä kansalaisia.

Sata vuotta on pitkä aika. Siihen on sisältynyt lukuisia vaikeitakin jaksoja. Ne ovat opettaneet, että mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Sen on edelleen osoittanut turvallisuusympäristössämme viime vuosina tapahtunut muutos, joka vaatii myös puolustusvoimilta ja rajavartiolaitokselta valmiutta sekä suorituskykyä reagoida entistä nopeampaan tilannekehitykseen.

Luonnollisesti Suomi itsenäisenä valtiona pyrkii kaikin toimin varmistamaan oman turvallisuutensa. Aktiivinen ja toimiva kansainvälinen yhteistyö on meille myös tässä suhteessa äärettömän tärkeä voimavara.

Puolustusvoimien tärkein tehtävä, Suomen itsenäisyyden turvaaminen, on säilynyt muuttumattomana läpi itsenäisyyden vuosikymmenten. Se on tehtävä, jonka täyttämiseen on oltava valmius kaikissa tilanteissa ja, joka tarvittaessa on suoritettava ilman kenenkään apua.

Arvoisat nuoret upseerit,

Luotan teihin ja siihen, että te, tiedätte tehtävänne tärkeyden. Kolmen vuoden opintonne antavat teille vahvan teoriapohjan ja hyvät käytännön valmiudet tehtävissänne menestymiseen. Tutkintonne opetus on rakennettu entistä paremmin vastaamaan nykyajan vaatimuksia.

Olen useaan otteeseen tässäkin salissa kuvannut kansainvälisissä suhteissa ja omassa turvallisuusympäristössämme esiin nousseita haasteita. Samalla olen toivonut että positiivisempaa kehitystä tapahtuisi. Joudun kuitenkin toteamaan, että tilanne ei ole kääntynyt oleellisesti parempaan, vaikka ratkaisuja kriiseihin on yritetty löytää monilla foorumeilla. Kansainvälistä politiikkaa leimaa ennalta arvaamattomuus ja yllätyksellisyys.

Meidän tulee toimia paremman ja vakaamman tulevaisuuden puolesta. Itse koen, että jatkamalla aktiivista kansainvälistä keskustelua voimme ymmärtää toinen toisiamme ja päästä kohti turvallisempaa maailmaa. Muuta hyvää vaihtoehtoa ei itse asiassa ole.

Suomalainen puolustusjärjestelmä perustuu yleiselle asevelvollisuudelle. Hyvä, että poiketen monista länsieurooppalaisista valtioista olemme säilyttäneet tämän itsenäisen puolustuksemme perustan. Yleinen asevelvollisuus on Suomen olosuhteisiin ja kokoon nähden toimiva malli. Se yhdistää kansan voimavarat sekä henkisen kestävyyden maamme puolustamiseen. Tuskin millään muulla tavalla pystytään yhtä kustannustehokkaasti ja motivoivasti kouluttamaan suuri ja osaava sodan ajan reservimme.

Puolustuksemme voimavaroista tärkein on maanpuolustustahto, joka on pysynyt vuosien saatossa erittäin korkealla tasolla. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa vakaata puolustusta. Myös teillä, nuoret upseerit, on vastuuta ja vaikutusta omassa työssänne edelleen edistää maanpuolustustahtoa. Kuten olen useasti aikaisemminkin todennut, jokainen suomalainen on maanpuolustaja, vähintään korviensa välissä.

Näen Suomen turvallisuusaseman kokonaisuutena, joka koostuu neljästä pilarista. Ne ovat uskottava kansallinen puolustus, läntiset kumppanuudet, Venäjä-suhteet sekä sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä. Niistä tärkein on uskottava oma kansallinen puolustuksemme, joka on myös vahva pohja kansainväliselle puolustusyhteistyöllemme.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat,

Kiitän teitä tekemästänne hyvästä työstä. Se antaa nuorille upseereille valmiudet ja perustan suoriutua vaativassa ammatissa puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palveluksessa. Toivotan teille menestystä opetus- ja koulutustyössänne myös jatkossa.

Nuoret upseerit,

Onnittelen teitä sekä teidän omaisianne tänä arvokkaana juhlapäivänä ja toivotan teille parhainta menestystä tulevissa tärkeissä tehtävissänne.