Kaatuneitten muistopäivänä siunattiin sankarivainajia lepoon

Yhteensä 48 tunnistamatonta sankarivainajaa laskettiin haudan lepoon kaatuneitten muistopäivänä Lappeenrannassa.

Kaatuneitten muistopäivää vietettiin viime sunnuntaina juhlallisin menoin ympäri Suomea. Lappeenrannan keskustassa Lappeen Marian kirkossa järjestettiin yhteensä 48 tunnistamattoman sankarivainajan hautajaiset.

Hautajaistilaisuuden siunauksen toimitti kenttärovasti Markku Korpela, jonka tunteikas puhe vainajista liikutti usean satapäisen yleisön.

Korpela vetosi siunauksessaan ennen kaikkea kiitollisuuteen kaatuneiden uhrauksia kohtaan, sekä esimerkilliseen yhtenäisyyteen, joka Suomen sotien aikaisilla joukoilla vallitsi.

– Sankarihaudat kertovat sen, että yhtenäistä ja itsenäistä mieltä, ei edes ylivoimalla voi olla mahdollisuutta voittaa pahuuden puolelle, hän kiteytti.

Korpela muistutti siunauksen ohessa kuitenkin uhan olevan vielä läsnä tänäkin päivänä, niin kuin Ukrainan sota on osoittanut. 

– Ukraina puolustaa oikeuttaan olla itsenäisenä maana muiden kansojen joukossa. Oikeamielisen kansan voittaminen tai ajatusten valtaaminen, ei saa tapahtua tulevaisuudessakaan, hän totesi Ukrainan tulevaisuudesta verraten Suomen historiaan.

Hautojen eteen asetettiin seppeleitä eri tahojen toimesta. Kuva: Satu Astikainen

Sankarivainajat ovat talvi- ja jatkosodassa kaatuneita Suomea puolustaneita sotilaita, joiden ruumiit on löydetty vuosien saatossa Venäjältä. Heistä ei kuitenkaan ole jäänyt jäljelle mitään esimerkiksi tuntolevyn kaltaisia jäänteitä, joista heidät tunnistaisi, minkä johdosta heidät haudattiin yhdessä samaan sankarihautaan.

Samaiseen sankarihautaan on haudattu myös aiemmin nimenomaan Venäjältä löytyneitä tunnistamattomia vainajia.

Viimeisimmät sankarivainajien hautajaiset järjestettiiin Lappeenrannassa kaksi vuotta sitten. 

Vuonna 1992 Suomen ja Venäjän välillä sovitun sankarivainajien etsimistyötä tukevan yhteistyösopimuksen jälkeen Venäjältä on löydetty yhteensä noin 1500 vainajan jäänteitä, joista vain noin 400 on onnistuttu tunnistamaan.

Etsintätyöt Venäjällä jatkuvat rajoitetusti

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtajan Pertti Suomisen mukaan nyt Nyt haudatuista vainajista ensimmäiset on löydetty jo kuusi vuotta sitten vuonna 2017.

– Syy sille miksi heidät haudattiin vasta nyt piilee siinä, että halusimme haudata mahdollisimman monta vainajaa samanaikaisesti. Osa vainajista on löydetty parin vuoden sisällä, kun taas osa on löydetty jo huomattavasti aiemmin, hän kommentoi.

Venäjän tämänhetkinen tilanne estää yhdistyksen toimintaa, eli vielä Karjalan kannaksen maastossa olevia vainajia ei pystytä etsimään ainakaan vähään aikaan suomalaisten toimesta. 

Suominen kertoo kuitenkin yhteistyön jatkuvan venäläisten vapaaehtoisten kanssa, jotka ovat olleet aiemminkin merkittävässä roolissa etsintätyön kannalta.

Hänen mukaansa Viipurissa on tällä hetkellä kymmenen vastikään löydettyä toistaiseksi tunnistamatonta sankarivainajaa, jotka tullaan ajan myötä siirtämään Suomeen.