Käänteisosmoosilla juomavettä taistelijoille

Upinniemen Rannikkoprikaatin valmiusyksikön naamioituneet taistelijat hyppäävät vauhdilla kuorma-auton lavalle. Merestä vettä pumppaava ja käänteisosmoosin avulla vettä puhdistava laite hyrrää vieressä. Taistelija ottaa vesiletkun käteensä ja ohjaa sen kuorma-auton sisällä olevaan säiliöön, jonka tilavuus on kuutio. Toiminta on nopeaa.

– Saamme käyttäjäkokemuksia ja harjoitusta tämän laitteen operoimisesta. Tämä on sitä valmiutta ja valmiuden ylläpitoa, sanoo Rannikkoprikaatissa vesihuollosta vastaava huoltopalvelualiupseeri, ylikersantti Kalle Kajan.

Käynnissä olevan VIHMA-22-harjoituksen joukkojen vesihuolto hoidetaan merestä ottamalla ja juomakelpoiseksi suodattamalla. Vesihuoltokin on osa harjoitusta, sillä kriisitilanteessa vesijohtovettä ei ole välttämättä saatavilla.

– Ukrainassakin on nähty, miten Venäjä iskee infrastruktuuriin kuten sähkö- ja vesilaitoksiin. Jos saa yhteiskunnan sähkön- ja vedentuotannon pysähtymään, voidaan heikentää merkittävästi vastapuolen sotilaallisia suorituskykyjä, kertoo Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tutkimusinsinööri, insinööriyliluutnantti Eemeli Kärkäs.

– Vanhan sanonnan mukaan huolto ja logistiikka ratkaisevat taistelun lopputuloksen jo ennen taistelua, hän lisää.

Osaamista kasvatettava

Rannikolla ja merellä huoltokuljetuksia vaikeuttaa ympäröivä vesi. Taustalla hyrräävä vedenpuhdistin mahtuu Valas-luokan veneisiin ja on siten mahdollista kuljettaa tarvittavaan paikkaan myös meriolosuhteissa. Poikkeusoloissa laite voi myös kulkea eristäytyneenä taistelevan joukon mukana, ja sillä saadaan turvattua vedensaanti ilman huoltoyhteyksiä.

Tällä hetkellä varusmiehet eivät osaa operoida monimutkaista laitetta. Reserviläiset osaavat, sillä koulutus lopetettiin vuonna 2010. Valmiuden heikentymiseen on nyt havahduttu. 

– Meillä on koulutuspäivissä herätty siihen, että vesihuolto ja juomavesi ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä ja pinnalla, Kajan selventää.

Kriisissä laitteet ovat logistiikkarykmenttien alaisia. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa on kolme logistiikkarykmenttiä, joilla jokaisella on kaistalle Suomea vastuullaan. Kalliita vedenpuhdistuslaitteita kuljetetaan tarpeen mukaan joukoille mihin tahansa Suomessa ja kaikille puolustushaaroille. Merivoimat tukeutuu toiseen logistiikkarykmenttiin.

Valmiusyksikön taistelijat suorittavat tehtävää naamioidun teltan ympäristössä. Kuva: Tuomas Härmä

Käänteisosmoosi perustuu kalvoihin ja paineeseen

Itse suodatuslaitteisto on trailerin päällä ja sitä ympäröi teltta. Teltta on naamioitu kuten hyvin naamioitu teltta naamioidaan. Vain kova ääni ja muutama maassa kiemurteleva letku paljastavat, että teltassa on jotakin tavallisesta poikkeavaa. 

Teltassa on kuuma, sillä koneisto tuottaa paljon lämpöä. Veden lämpötilaan se ei kuitenkaan vaikuta, vaan sen määrittää puhdistettavan veden alkuperäinen lämpötila. 

Laitteisto perustuu käänteisosmoosiin. Koneistoon pumpataan merestä vettä, minkä jälkeen siitä suodatetaan esisuodatuksella pois kivet ja hiekka. Sitten korkeapainepumput pumppaavat veden käänteisosmoosikalvojen lävitse. Kalvon huokoset eli reiät ovat hieman pienempiä kuin vesimolekyylit. Tarpeeksi kovalla paineella pumpattu vesi kuitenkin pääsee läpi ja jättää taakseen kaiken muun. 

Käänteisosmoosikalvojen jälkeen veden puhtaus varmistetaan vielä UV-valolla, jolla tehdään veteen mahdollisesti jääneet bakteerit toimintakyvyttömiksi.

Kun käänteisosmoosilaitteella vedestä poistetaan kaikki epäpuhtaudet, vedestä poistuvat myös ihmisen keholle hyödylliset ja tarpeelliset mineraalit. Se on huomioitava käyttöajassa. Joukot eivät jaksa taistella liian puhtaalla vedellä kauaa, joten veteen myös lisätään mineraaleja tarpeen mukaan.

– Sähkönjohtavuudella testataan vielä, onko mukaan päässyt likavettä. Merivedellä on oma sähkönjohtavuutensa, puhtaan veden sähkönjohtavuus on lähellä nollaa, Kärkäs sanoo.

Insinööriyliluutnantti Kärkäs kertoo, että kyseinen laite on Puolustusvoimien kaluston keskikokoa. Se on kuusi metriä pitkä, kaksi metriä leveä ja painaa 3500 kiloa. Kun tämä puhdistaa vettä 1600 litraa tunnissa, suurimmalla saa peräti 6000 litraa juomavettä tunnissa. Pienimmällä ylletään 750 litraan. Malli valitaan tuettavan joukon tarpeiden mukaan.

– Turhaan ammut tykillä kärpästä, Kärkäs summaa.

Toimittaja testaa veden maun. Kuva: Tuomas Härmä

Itämeren maut

– Herra alikersantti, tämä alkaisi olla valmis, ilmoittaa valmiusyksikön taistelija kuorma-auton kyydistä. 

Joukoille on saatu suodatettua tarpeeksi vettä, ja sitä lähdetään kuljettamaan tarvittavalle paikalle. Ennen sitä letku kiinnitetään kuitenkin roikkumaan maahan tökätystä kepistä. On aika maistaa vettä. 

Vettä voidaan suodattaa suoraan pohjavedestä tai minkälaisesta vesistöstä tahansa. Tällä kertaa letkusta pulppuaa Itämeren aalloista suodatettua juomavettä. Siinä on pelkkiä vesimolekyylejä. Maku on sen mukainen, eli ei-mikään.