Käännytyslaki alleviivaa uutta aikakautta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Hallitus on ottanut tiukan linjan Venäjä-suhteissaan, joka näkyy myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa.
Uusi aikakausi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa konkretisoitui tänään, kun tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti uuden käännytyslain Valtioneuvoston esittelyn jälkeen.
Lain tarkoitus on estää maahanpääsy ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttää mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen. Rajan ylittäneet käännytettäisiin tällöin ilman turvapaikkaprosessia pois Suomesta.
Hallitus on käännytyslailla tietoisesti ottanut tiukan linjan Venäjä-politiikassaan. Muun muassa perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat esittäneet, että linjaa on tiukennettu kansainvälisten ihmisoikeusperiaatteiden kustannuksella.
Ulkoministeri Elina Valtonen esitteli juhannusviikolla eduskunnassa uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, joka on sisällöltään kuin yö ja päivä verrattuna Sanna Marinin hallituksen vuonna 2020 julkaisemaan selontekoon.
Selonteossa näkyy erityisesti turvallisuustilanteen heikkeneminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Uudessa paperissa turvallisuuspolitiikka on nostettu korkeampaan arvoon kuin aikaisemmin.
– Neljän vuoden takaiseen verrattuna maailma on muuttunut merkittävästi, ulkoministeri Elina Valtonen kertoi.
Venäjä, Venäjä, Venäjä.
Tyypillisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistaan hallituskauden alkamisesta seuraavana vuonna. Vuonna 2020 julkaistun selonteon piti antaa suuntaviivoja silloisen hallituksen harjoittamalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Se korosti etenkin kansainvälistä yhteistyötä ja kahdenvälisten suhteiden tärkeyttä.
Vaikka Venäjään suhtauduttiin kriittisesti edellisessäkin paperissa, sen sanoma vanheni huomattavan nopeasti sodan alettua.
Petteri Orpon hallitus päätti olla selonteossa selväsanainen. Esimerkiksi Venäjä-sana toistuu asiakirjassa kaksi kertaa useammin kuin aikaisemmin. Selonteko keskittyy selkeästi Venäjään ja laajemmin Suomen turvallisuusympäristön analysointiin. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan selonteossa käytetään jopa yllättävän kovaa kieltä.
Hallituksen kerrotaan pidättäytyvän kaikesta yhteistyöstä Venäjän kanssa niin kauan kuin se jatkaa laitonta hyökkäyssotaansa ja kansainvälisen oikeuden rikkomista Ukrainassa. Venäjän toiminnan kerrotaan mullistaneen Suomen ja Venäjän väliset suhteet.
– Kun nähdään toisaalta Venäjän julkilausutut tavoitteet ja hybridisodankäynti paitsi Euroopassa myös globaalissa etelässä, on turvallisempaa odottaa, että Venäjä on pitkäaikainen uhka kuin että tilanne kääntyisi nopeasti parempaan, Elina Valtonen sanoi.
Aktiivisesta vakauspolitiikasta arvopohjaiseen realismiin
Marinin hallitus kertoi nojaavansa ulkopolitiikassa aktiiviseen vakauspolitiikkaan joka on peräisin presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta vuonna 2015.
Aktiivinen vakauspolitiikka piti sisällään neljä pilaria, jotka olivat toimivat Venäjäsuhteet, uskottava maanpuolustus, lännen kumppanuudet ja sääntöpohjaisen järjestyksen tukeminen.
Ensimmäinen pilari kuitenkin murtui kun sota alkoi. Niinistön mukaan naamiot oltiin nyt riisuttu.
Alexander Stubb lanseerasi presidentinvaalikampanjassaan ulkopolitiikan pohjaksi arvopohjaisen realismin, joka tarkoittaa arvopohjaisen ulkopolitiikan harjoittamista maailmassa, jossa tosiasiat on tunnustettu.
Petteri Orpon hallitus kertoo selonteossaan nojautuvan tähän.
Hallituksen selonteon mukaan Venäjä muodostaa pitkäaikaisen sotilaallisen uhan riippumatta siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Selonteon mukaan on todennäköistä, että Venäjä esimerkiksi vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan länsirintamalla, kun sotilaallista resurssia siihen vapautuu.
On siis todennäköistä, että Suomen läheisyydessä havaitaan enemmän sotilaallista toimintaa kun Ukrainan sota päättyy.
– Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Venäjän läsnäolo läntisillä rajoillaan on tällä hetkellä suhteellisen pientä verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet. Venäjällä sotakoneisto käy kuitenkin täysillä ja sotateollisuus pyörii. Kyllä siellä kyvykkyyksiä tulevaisuudessa tulee olemaan. Haluamme sanoa ääneen asioita niin kuin ne ovat, ulkoministeri Elina Valtonen sanoi.
