Jyväskylän kybermaistereilla riittää kysyntää

Jyväskylän yliopisto on profiloitunut kyberturvallisuuden osaajaksi. Hakijamäärät kasvavat ja alan opiskelijat viedään käsistä.

Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkinnon kyberturvallisuuden parissa. Koulutusvastaavana ja pääkehittäjänä toimii professori, sotatieteiden tohtori, eversti evp. Martti Lehto.

Ennen yliopistoon siirtymistä Lehdolla oli takanaan 30 vuoden ura ilmavoimissa.

– Eläköidyin puolustusvoimista 11 vuotta sitten ja siirryin Jyväskylän yliopistoon kehittämään kyberturvallisuuden maisteriohjelmaa, Lehto taustoittaa.

Ohjelman kehitys lähti liikkeelle, kun Nokia ajoi alas Jyväskylän tuotekehitysyksikkönsä.

– 250 ihmistä sai kenkää. Täällä ruvettiin miettimään, että mihin sitä porukkaa voitaisiin käyttää. Minua pyydettiin tänne tekemään selvitys vuonna 2009, Lehto muistelee.

Selvityksessä tuli esille, että tietoverkkoihin liittyvät uhat olivat kasvussa niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla, mutta osaajia, jotka niitä ymmärtäisivät ei ollut käytännössä lainkaan.

– Tarvetta koulutukselle on, sillä tälläkin hetkellä Suomessa puhutaan tuhansien osaajien vajeesta. Osaajia hakevat yritykset, joille turvallisuus on tärkeää sekä yritykset, jotka tuottavat kyberturvallisuuspalveluita. Lisäksi julkiset organisaatiot ja viranomaiset kuten puolustusvoimat ja poliisi tarvitsevat heitä. Tarve vahvistuu koko ajan, Lehto painottaa.

 

Maisteritason tutkinnon kyberturvallisuudesta voi suorittaa ainoastaan Jyväskylän yliopistossa. Informaatioteknologian tiedekunnan alaisuudessa suoritettava kyberturvallisuuden maisteriohjelma kestää kaksi vuotta.

Kyberkonfliktit, kyberturvallisuus ja yhteiskunta, informaatiovaikuttaminen, informaation hallinta ja tiedustelu, anomaliat ja niiden havaitseminen… Kurssitarjonta on laaja ja monipuolinen.

– Aluksi hankitaan kaikille riittävä tekninen osaaminen, jossa käydään läpi esimerkiksi tietokantojen ja tietoverkkojen osaamista sekä ohjelmoinnin perusteita. Kun kaikki on samalla viivalla teknisesti, katsotaan mitä kyberturvallisuus tarkoittaa yhteiskunnassa ja harjoitellaan hyökkäystä laboratoriossa, kuvailee yliopistonopettaja, eversti evp. Martti J Kari.

– Myös kybersodankäyntiä käydään läpi ja MPK:n kanssa järjestetään yhteinen harjoitus joka vuosi, Kari lisää.

– Minun ollaan jatkuvasti yhteydessä niin julkisen sektorin toimijoista kuin yrityksistä ja kysellään milloin niitä opiskelijoita valmistuu, kyberturvallisuuden professori, eversti evp. Martti Lehto kuvailee kyberturvallisuuden osaajien suurta kysyntää.

 

Ensimmäisten opiskelijoiden joukossa maisteriksi kyberturvallisuudessa valmistuneella Karilla on takanaan vaikuttava ura puolustusvoimissa pääosin tiedustelun parissa. Eläköidyttyään hän siirtyi Jyväskylään opettamaan strategista tiedustelua.

Vaikka opetus ei olekaan sotilaallista, arvostavat opiskelijat Karin sotilasuran aikana tulleita oppeja.

– Olen saanut opiskelijoilta palautetta, että huomaa opettajan puhuvan asioista, mitkä tuntee työhistorian myötä hyvin. Se, mitä pystyn kertomaan tiedustelusta heille ei ole opittu kirjoista vaan työn kautta.

– Ei meillä tarvitse olla eversti päästäkseen opettajaksi, mutta ei siitä haittaakaan ole, Lehto lisää.

Sotaväki näkyy myös yhteistyökumppaneissa. Puolustusvoimien tutkimuslaitos hyödyntää koulutusta sekä teetättää tutkimuksia ja MPK:n kanssa järjestetään yhteisiä kyber- ja hybriditurvallisuuden kursseja.

 

Yksi kyberturvallisuutta opiskelevista on 14 vuotta puolustusvoimissa työskennellyt majuri Janne Voutilainen. Voutilainen on opinnoissaan puolivälissä.

– Kun 15 vuotta sitten suoritin sotatieteiden maisterin tutkintoa, ei meille opetettu lainkaan kyberasioita. Vuosien varrella muutos on ollut radikaali ja sen takia päädyin hakemaan tänne ja hankkimaan lisäoppia, Voutilainen taustoittaa.

Voutilainen ei ole harvinainen opiskelija, sillä tällä hetkellä maisteriohjelman 159 opiskelijasta peräti 63:lta löytyy taustaa puolustusvoimista.

– Jyväskylän yliopisto on Suomen toiseksi ryhdikkäin korkeakoulu MPKK:n jälkeen, Kari naurahtaa.

Pääaineopiskelijoiden lisäksi kyberturvallisuutta opiskelee sivuainekokonaisuutena 250 muista tiedekunnista tulevaa opiskelijaa.

Voutilainen ei lähtenyt opiskelemaan työllistyminen mielessä, sillä hänellä on jo virka ilmavoimissa.

– Lähdin ennemmin omasta halusta, mutta varmasti nykyiselle työnantajalle on kova arvo että yhden taustan lisäksi tulee toinen tausta, joka on selkeästi tulevaisuuteen suuntautunut.

– Kyberturvallisuus on olennainen osa ilmailua nykyään. Lisäksi teen gradua keinoälystä, jonka merkitys sodankäynnissä kasvaa tulevaisuudessa, Voutilainen avaa.

 

Syksyllä Jyväskylässä alkaa uusi monitieteinen turvallisuuden ja strategisen analyysin maisteriohjelma. Uusi ohjelma on ainutlaatuinen niin Suomessa kuin maailmallakin.

– Jyväskylän yliopisto on profiloitunut kyberosaajaksi ja nyt siihen lisätään hybridiosaaminen. Muissa yliopistoissa ei ole tällaista maisteriohjelmaa, Kari korostaa.

Uuden ohjelman taustalla on muuttunut turvallisuusympäristö sekä informaation määrän lisääntyminen ja sen kasvava merkitys päätöksenteossa. Tavoitteena on kouluttaa turvallisuuden asiantuntijoita, joilla on kyky analysoida yhteiskunnallisia muutoksia ja ilmiöitä globaalissa ympäristössä.

– Idea lähti liikkeelle siitä, kun mietimme mihin suuntaan maailma on menossa ja voisimmeko opettaa ihmisiä ajattelemaan ja analysoimaan sitä, mitä ympärillämme tapahtuu, Lehto kertoo.

Vaikka informaatioteknologian tiedekunta hallinnoi kurssia, mukana on osaamista muista tiedekunnista kielten, kulttuurin, teknologian ja yhteiskunnan alueilta. Ohjelma on oivallinen hakukohde yhteishaussa varsinkin julkishallinnollisissa tehtävissä työskenteleville.

 

Tulevaisuus näyttää kirkkaalta, sillä alan osaajille niin kyberissä kuin uudessa ohjelmassa on valtava kysyntä.

– Kyberturvallisuus on suosituin maisteriohjelma täällä. Hakijamäärät kasvavat joka vuosi kaksin- tai kolminkertaisesti ja toivomme, että saamme aloituspaikkoja lisättyä, Lehto huomauttaa.

Haasteena Lehto mainitsee opiskelijoiden valmistumisen.

– Yritykset lassoavat täältä opiskelijat kesken kaiken. Se kuvaa sitä tarvetta jota yhteiskunnassa on, kun revitään täältä opiskelijoita kesken opintoja pois. Uuteen ohjelmaan tulee olemaan aikamoinen kilpailu kun aloituspaikkoja on vain 20.

– Jos haluaa alan josta saa töitä, niin tämä on sellainen, Lehto kiteyttää.