Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Amos Kautto

Jutta Urpilainen

Urpilainen korostaa EU:n ja Naton yhteistyötä sekä unionin investointeja puolustukseen.

Jutta Urpilainen: "EU:n tulee tehdä investointeja puolustukseen ja vahvistaa yhteistyötä Naton kanssa"

Mikael Lehtonen

Väistyvä komissaari näkee, että uuden Euroopan komission pöydällä ovat turvallisuus, kilpailukyky ja laajentuminen.

Ensimmäinen joulukuuta tehtävässään aloittaneella uudella Euroopan komissiolla on edessään haastavat viisi vuotta. 

Edellisen Euroopan komission jäsen Jutta Urpilainen (sd.) uskoo seuraavan komission agendalle nousevan erityisesti kolme asiaa. Ne ovat laaja-alainen turvallisuus, Euroopan oma kilpailukyky sekä unionin laajentuminen. 

– EU:n toimintaympäristö on muuttunut ja se edellyttää voimakasta panostamista turvallisuuteen. 

Urpilainen painottaa, että EU:n tulee tehdä investointeja puolustukseen ja vahvistaa yhteistyötään Naton kanssa. 

Lisäksi unionin tasolla tarvitaan suomalaisille tuttua kokonaisturvallisuusajattelua. Täytyy pohtia, miten eri sektorit voivat omalla toiminnallaan vahvistaa turvallisuutta. 

Turvallisuuden ohella komission tulee pitää huolta unionin omasta kilpailukyvystä, Urpilainen korostaa. Kiinan ja Yhdysvaltojen suhde säilyy todennäköisesti jännitteisenä, jolloin tulee kiinnittää huomiota siihen, miten EU pystyy toimimaan tässä geopoliittisessa tilanteessa. 

– Meidän täytyy turvata Euroopan unionissa oma taloutemme ja tulevaisuutemme. Erityisesti uusien investointien saaminen ja niiden menestyminen on olennaista.

Laajentuminen edellyttää uudistuvaa unionia 

– Laajentuminen on mahdollisuus ennen kaikkea geopoliittisesti, Urpilainen sanoo. 

Niin Länsi-Balkanin maiden kuin Georgian, Ukrainan ja Moldovan liittyminen osaksi unionia vahvistaisi Unionin asemaa maailmassa.

Urpilainen korostaa, että laajentumiselle on poliittinen tahtotila, mutta uuden komission tulee keskustella, miten jäsenmäärän kasvu vaikuttaisi unionin toimintaan.

Laajentumisen myötä EU:n tulisi siis uudistua, Urpilainen sanoo. 

– Meidän pitäisi siirtyä entistä enemmän määräenemmistöpäätöksentekoon, jotta unionin toiminta pystytään turvaamaan. 

Urpilainen näkee tämän kehityskulun välttämättömänä tulevassa, yli 30 jäsenmaan unionissa. Silloin ei voi olla mahdollista, että yksi maa pystyy blokkaamaan päätöksenteon. 

Lisäksi Urpilainen muistuttaa, että laajentumisessa jäsenyysehdoista tulee pitää kiinni. 

– On tärkeää EU:n uskottavuuden näkökulmasta, että kriteerejä kunnioitetaan. 


Komissaarina Urpilainen vastasi unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vuosina 2019-2024. Kuva: Amos Kautto 

Aasia ja Afrikka tärkeitä Euroopalle 

Urpilainen vastasi komissaarina unionin kansainvälisistä kumppanuuksista. Hän teki yhteistyötä esimerkiksi Saharan eteläpuolisen Afrikan kanssa, joka on Euroopalle naapurimaanosana tärkeä alue. 

– Meidän intresseissä on sekä turvallisuuden että vakauden näkökulmasta yrittää huolehtia siitä, että Afrikan kehitys olisi mahdollisimman myönteistä.

Esimerkiksi työpaikat ja toimeentulomahdollisuudet Afrikassa vähentävät sieltä tulevaa laitonta maahanmuuttoa ja erilaisten terroristiryhmien leviämistä. 

Toinen EU:lle tärkeä alue on Venäjän ja Kiinan taskussa sijaitseva Keski-Aasia. Se on omannut perinteisesti läheiset suhteet Venäjään. Urpilaisen mukaan tällä hetkellä siellä on kuitenkin paljon kiinnostusta tehdä yhteistyötä Euroopan kanssa. 

EU ei ole ainoa taho, joka tekee yhteistyötä globaalin etelän maiden kanssa. Niin Venäjä kuin Kiina pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa kehittyvissä talouksissa. 

Kumppanimaat eivät halua valita puolia 

Urpilainen selittää, että Venäjä on keskittynyt aseiden ja erilaisten "turvallisuuspalveluiden" tarjoamiseen. 

Kiina puolestaan on lainoittanut merkittäviä infrastruktuurihankkeita kumppanimaissaan, mitkä ovat johtaneet monien globaalin etelän maiden velkaantumiseen. 

– EU:n tarjoaman kumppanuuden idea on se, että emme synnytä uusia riippuvuuksia, vaan päinvastoin vahvistamme näiden maiden omaa toimintakykyä. Se on sellainen tarjous, joka resonoi kumppanimaissa.

Urpilainen kuitenkin huomauttaa, että kilpailu geopolitiikasta kovenee. Jatkossakin on erilaisia toimijoita, jotka tarjoavat hyvin erilaisilla ehdoilla kumppanuutta. 

Globaalin etelän maat haluavat toimia itsenäisesti, hakea vaikutusvaltaa itselleen ja tehdä yhteistyötä tapauskohtaisesti eri toimijoiden kanssa.

– Kumppanimaamme globaalissa etelässä eivät halua valita puolia, Urpilainen kuvaa.

Euroopan globaali asema on kuitenkin vahva. Urpilainen tähdentää, että se on edelleen suurin investoija, suurin kehitysavun antaja ja suurin kauppakumppani Afrikalle. 

– Tässä globaalissa kilpailussa ja geopolitiikassa kilpailussa Eurooppa kyllä pärjää, jos se toimii yhtenäisesti.