Joukkueenjohtajasta toimitusjohtajaksi – panssarit pysyivät

Suomen suurinta puolustusteollisuuden yhtiötä johtaa vuonna 2016 toimitusjohtajana aloittanut Olli Isotalo.

Moni varusmies pääsee palveluksensa aikana istumaan Patrian tuottaman panssariajoneuvon kyydissä tai käsittelemään sen kranaatinheitinjärjestelmää, joten yhtiö on monelle varusmiehelle tietämättään tuttu. Mutta minkälainen henkilö toimii monikansallisen konsernin takana, joka toimii suuresti mielipiteitä jakavalla alalla?

– Minua pyydettiin tähän tehtävään, mutta niinhän se toimii tällä tasolla. Headhunterit etsivät hallituksen toimesta sopivaa toimitusjohtajakandidaattia. Taustani on teknologiateollisuudessa. Olen tehnyt pitkän uran pörssiyhtiö Cargotecissa, ja itse asiassa olen johtanut siellä useita liiketoimintoja. Viimeiset vuodet johdin siellä kontinkäsittelylaite- ja järjestelmäliiketoimintaa, Olli Isotalo kertoo.

–Koulutukseltani olen diplomi-insinööri. Pitkänä oppiaineena olen lukenut tuotantoteknologiaa, ja lyhyenä aineena teollisuustaloutta.

 

Puolustusvoimilla on lähitulevaisuudessa edessään suuria hankintoja sekä vanhan kaluston modernisointia. Esimerkiksi ilmavoimat uusii hävittäjälaivueensa ja merivoimat hankkii neljä uutta korvettia. Samalla maailman turvallisuuspoliittinen tilanne on muutoksessa, mikä heijastuu myös puolustusteollisuuteen.

–Tämä vuosi tullee olemaan Patrialle parempi kuin edellinen. Maailman turvallisuuspoliittinen tilanne tulee lisäämään puolustusmenoja monessa paikassa, mikä näkyy tällä alalla, tosin pitkin viivein, Isotalo pohtii.

Suomessa on pohdittu myös puolustuskokonaisuuden kehitystä. Puolustusteollisuuden tuleekin mukautua asevoimien uusiin tarpeisiin seuraavien vuosien aikana.

– Meillä Suomessa on aika ainutlaatuinen järjestelmä, jossa puolustusteollisuus on suuressa osassa kaluston ja järjestelmien ylläpidossa. Näemme, että tämä tulee olemaan trendi myös muualla, jossa yhdistetään asevoimien ja siviilipuolen parhaat puolet, toimintatavat ja osaaminen. Perinteinen tapahan on, että sotilaat hoitavat kaiken itse, Isotalo valottaa.

Isotalo painottaa myös osaamisen huoltovarmuutta.

–Edelleenkin pitää olla varaosia hyllyssä ja viljaa siiloissa, mutta sen lisäksi asejärjestelmät ovat teknistyneet ja softan osuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Tällaisten järjestelmien kohdalla voidaan puhua osaamisen huoltovarmuudesta.

– Oikeastaan puolustusteknologian kehityksessä on nähtävissä samat trendit kuin siviilipuolella, hän jatkaa.

 

Toimitusjohtajan päivä voi olla normaali konttoripäivä kokousten ja sähköpostien parissa, mutta "yhtä tavallisen työpäivän muottia ei ole", Isotalo kuvailee.

– Matkustamista tässä on aika paljon. Käyn keskimäärin varmaankin kerran viikossa ainakin jossakin tässä lähialueella. Se on tietysti erilaista, kun ollaan matkalla päivä tai pari. Erilaisia juhlatilaisuuksia on paljon iltaisin, hän lisää.

Oman lisänsä työhön tuovat erilaiset mielipiteet Patrian toimialasta. Kiinnostusta herättävät myös toiminta isojen valtioiden ja asevoimien kanssa. Kritiikki ei kuitenkaan Isotaloa haittaa.

– Puolustusvälinevienti on poliittisesti jakava aihe, ja erilaisia mielipiteitä on, mikä kuuluukin länsimaiseen demokratiaan. Me, jotka olemme tällä alalla, olemme tietysti arvovalintamme tehneet, ja mielestämme, kuten itse asiassa suuren osan suomalaisista mielestä, tämä on ihan hyväksyttävää liiketoimintaa, Isotalo luonnehtii.

– Me teemme tätä liiketoimintaa avoimesti lakien ja sääntöjen mukaan, omia arvojamme noudattaen: kun teemme näin, ei meillä ole hävettävää. Mediamyrskyille ei vain voi mitään, ne kuuluvat alaan.

Toimitusjohtajan työ kuulostaa hyvin kiireiseltä, mutta vapaa-aikaakin on.

–Tähän työhön liittyy paljon edustamista ja iltamenoja, mutta kyllä vapaa-aikaa on, kun sen vain ottaa. Ei tämä kuitenkaan ole vain toimistoaikoina tehtävää työtä, vaan kyse on ennemminkin elämäntavasta ja omista arvovalinnoista, Isotalo vakuuttaa.

Isotalon vapaa-aika kuluu pitkälti ulkoilemisen parissa:

–Kuntourheilulla pidän huolta kunnostani. Olemme myös vaimon kanssa kovia veneilijöitä. Vene meillä on Helsingissä, ja veneilemme yleensä tässä lähistöllä. Kesäisin taas lähinnä Itämeren alueella.

 

Puolustusteollisuudessa toimittaessa tarvitaan luonnollisesti tietoa asevoimista ja kenttäolosuhteista, eikä omakohtainen kokemuskaan ole pahitteeksi. "Inttitaustaltaan" Isotalo onkin panssarijääkärijoukkueen johtaja.

– Kävin Parolassa panssari-RUK:n. Työn kautta tulee myös aika erilainen perspektiivi puolustusvoimista kuin varusmiehellä, Isotalo sanoo.

Isotalo kertoo allekirjoittavansa väitteen, että AUK ja RUK ovat johtamiskoulutuksia, joista on hyötyä siviilissä, ja että hän on hyötynyt myös itse reserviupseerikurssista sekä sen syväjohtamisopeista

—Siellä pääsee nuorella iällä kantapään kautta kokeilemaan ja oppimaan johtamista. Kyllä sen aika äkkiä huomaa mitä asemavallalla voi ja ei voi tehdä. Jos pitäisi oikeasti tehdä jotain ja porukka on väsynyttä, niin ei se siitä huutamalla parane. Opit siellä on ihan samoja kun siviilipuolellakin, hän toteaa.

Johtamisesta Isotalolla on runsaasti kokemusta niin siviili- kuin sotilaspuolella. Vaikka näiden välille kuvitellaan usein suuri ero, on hän eri mieltä.

—Luulen, että ero on pienempi kuin mitä ihmiset kuvittelevat. Eihän sotilasjohtaminenkaan enää perustu käskyttämiseen, vaan on pitkään jo perustunut siihen, että käskytettävät ymmärtävät, miksi asioita tehdään, Isotalo huomauttaa.

– Ero tulee varmaankin organisaatiomalleista, sillä sotilasjohtamisen pitää toimia silloinkin kun rivistä on yhtäkkiä pois ihmisiä. Että aina on joku, joka hyppää tilalle.

Työurallaan hyvin pitkälle edennyt Isotalo antaa varusmiehille yhden vinkin:

–Kun siellä kuitenkin se 6-12 kuukautta ollaan, niin minun mielestäni siihen kannattaa asennoitua siten, että ottaa kaiken hyödyn irti. Siitä huolimatta, että välillä tulee turhautumisen hetkiä, oikealla asenteella aika menee nopeammin, enkä stressaisi tämän tyyppisistä asioista. Ne kuuluvat systeemiin ja niillä mennään. Näillä neuvoilla selvisin itse hyvin, hän kertoo.