Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Peetu Oksanen

Yhteiskuntajaoston perustamiskokous järjestettiin koronarajoitusten puitteissa. Täten jotkut osallistuivat tilaisuuteen videopuhelun välityksellä.

Joukko suomalaisia vaikuttajia kokoontuu kohottamaan Rauhanturvaajaliiton asemaa

Topias Mikkonen

Suomeen Rauhanturvaajaliiton perustama Yhteiskuntajaos pyrkii saamaan liitolle medianäkyvyyttä yhteiskunnallisesti vaikuttavien henkilöiden myötä. Jaos pyrkii parantamaan liiton asemaa, kun kriisinhallinnasta keskustellaan Suomessa.

Suomen Rauhanturvaajaliitto on perustanut toimintaansa tukevan Yhteiskuntajaoksen Helsingin Lasipalatsissa 14.10.2020. Jaoksen tavoitteena on liiton toimintaedellytyksien kehittäminen. Tarvittaessa se voi toimia myös liiton perustehtävien tukijana neuvoa-antavassa tai toimeenpanevassa roolissa.

Viime aikoina ajatus Suomesta maailman suurvaltana rauhanturvaajaoperaatioissa on alkanut hälvetä. Suurimpana ongelmana on osallistumisen vähentyminen.

– Tällä hetkellä maailmalla on ainoastaan 350 suomalaista rauhanturvaajaa, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela valittelee.

Koskela epäilee, ettei kriisinhallinnan merkitystä nosteta keskusteluissa tarpeeksi esille. Tästä syystä hän on koonnut yhteiskunnallisesti merkittävistä henkilöistä koostuvan iskuryhmän. Jäsenten kokemus ja erityistaidot edesauttavat liiton tavoitetta nostaa päätään, kun tehdään merkittäviä päätöksiä liittyen sekä siviili- että sotilaskriisinhallintaan. Syvää kokemusta rauhanturvaamisesta jaostoon tuo 87-vuotias kenraaliluutnantti evp. Ilkka Halonen, joka oli mukana rauhanturvaajaoperaatiossa Suezissa 1956, kun YK:n joukoissa oli suomalaisia ensi kerran.

Medianäkyvyys on tärkeä osa Suomen Rauhanturvaajaliiton agendaa nousta yhteiskunnallisesti merkittäväksi ääneksi. Tällä saralla jaostossa vaikuttaa mediapersoona Riku Rantala, jonka omat kokemukset rauhanturvaamisesta ulottuvat lapsuusvuosiin.

– Isäni oli mukana kolmessa eri operaatiossa. Itsekin olin mukana Kashmirissa, missä kävin myös koulua, Rantala muistelee.

Moni jaoston jäsen kokeekin velvollisuudeksseen olla mukana vaikuttamassa.

Kahdesta neljään kertaa vuodessa kokoontuvan jaosto asettaa myös lyhyen tähtäimen tavoitteita, joiden saavuttaminen ei vaadi paljoa.

– Liiton jäsenillä on kokemusta vaikeistakin kriisinhallintatehtävistä. Iäkkään naapurin ostosten kantaminen voisi olla hyvä esimerkki jokapäiväisestä auttamisesta koronakriisin aikana, entinen suurlähettiläs ja nykyinen Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila muistuttaa.

Perustetun jaoston jäsenet:
kenraaliluutnantti evp. Ilkka Halonen
johtaja Kirsi Henriksson (CMC Finland)
kansanedustaja Petri Huru (ps.)
pääjohtaja Jyri Häkämies (EK)
kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.)
toimituspäällikkö Petri Korhonen (Seura, Otava media)
diplomaatti Kirsti Narinen (Ent. EU:n hybridikeskuksen KV-yhteiskuntasuhteiden päällikkö)
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (JYTY)
kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä (Pääesikunnan päällikkö)
mediapersoona Riku Rantala
kenraaliluutnantti evp. Arto Räty (Fortum)
toimialajohtaja Jyri Tapper (Valtiokonttori)
suurlähettiläs, SPR:n puheenjohtaja Pertti Torstila (SPR)
taloustoimituksen päällikkö Teijo Valtanen (YLE)