Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Elmeri Lehti

Komissaari Henna Virkkunen pitelee EU-lippua.

Henna Virkkusen mielestä väärä tieto on yksi suurimmista uhista eurooppalaiselle demokratialle.

"Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan" – komissaari Henna Virkkunen puolustaa demokratiaa keinolla millä hyvänsä

Urho Heinonen

Virkkunen penää Euroopan valtioilta riskaabelejakin sijoituksia puolustusteollisuuteen.

– Tällä hetkellähän tilanne ei ole hyvä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja ja Suomen EU-komissaari Henna Virkkunen (kok.) on tyytymätön eurooppalaisen puolustusteollisuuden tilaan. Huoltovarmuuden kannalta on huonoa, jos Euroopassa ei valmisteta aseita, vaan ollaan riippuvaisia muista maista.

Uuden, joulukuussa aloittaneen Ursula von der Leyenin toisen komission yksi ensimmäisistä suurista tavoitteista on maaliskuussa esiteltävä Puolustuksen valkoinen kirja, joka linjaa EU:n puolustuspoliittisen strategian seuraavaksi viideksi vuodeksi.

Virkkunen kertoo, että keskeinen tavoite on puolustusteollisuuden volyymin lisääminen. Siihen tarvitaan EU-maiden pitkän ajan investointeja, jotta teollisuutta voidaan ylösajaa hallitusti.

– Meidän pitää kasvattaa peruskapasiteettia, kuten ihan ammustuotantoa. Sekin on ollut yllättävän hidasta.

Virkkunen mainitsee taannoisen lupauksen toimittaa Ukrainalle miljoona ammusta. Komissaari kertoo, että tavoitteeseen oli vaikeuksia päästä, koska tehtaiden piti investoida uusiin tuotantolinjoihin.

– He eivät olleet halukkaita tekemään sitä, jos jäsenmaat eivät tee tilauksia pitkäksi aikaa eteenpäin, niin kuin moneksi vuodeksi, Virkkunen selittää.

Toinen painopiste on Virkkusen mukaan investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sen lisäksi, että investoinnit auttavat Eurooppaa pysymään kehityksen kelkassa, auttaa aseteollisuuden kehitys myös taloudellisesti, jos Eurooppa voi viedä teknologiaa ulkomaille.

– Ei kukaan osta eurooppalaista kalustoa sen takia, että se on eurooppalaista. Meidän pitää vastata siihen suorituskykytarpeeseen, mikä on.

Yleiseurooppalaiset hankinnat etusijalle

Virkkunen toivoo, että Euroopan maat alkaisivat suunnitella puolustushankintoja koordinoidummin ja tekisivät esimerkiksi asejärjestelmien ostoja yhteistuumin.

– Me yritämme varmistaa sen, että meillä ei olisi aukkopaikkoja meidän puolustuksessamme, mutta toisaalta ettemme tekisi turhia päällekkäisyyksiä.

Virkkunen huomauttaa, että tässä kohdassa Naton ja EU:n yhteistyö korostuu, sillä suorituskykytavoitteet ovat hyvin pitkälti Naton määrittelemiä.

– Jos Euroopan puolustusteollisuus toimii hyvin ja meillä on kalusto kunnossa, silloin Nato pystyy myös hyvin hoitamaan sitä omaa kollektiivisen puolustuksen tehtäväänsä, Virkkunen sanoo.

Lisäksi eräs EU:n tärkeimmistä rooleista Nato-yhteistyössä on infrastruktuurin – satamien, rautateiden, maanteiden ja lentokenttien – rakentaminen ja ylläpito. EU:ssa joukkojen ja kaluston ylikansallisen liikkumisen helpottamisesta käytetään termiä Military Mobility eli sotilaallinen liikkuvuus.

– Esimerkiksi reitit pohjoiseen Suomeen ovat äärimmäisen tärkeitä, että miten saadaan joukot ja kalusto liikkumaan.

Vaalien integriteetti on vaikeampaa varmistaa

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas totesi joulukuussa Politico-verkkojulkaisulle, että "venäläiset ovat keksineet, miten vaikuttaa vaaleihin". 

Hän viittasi erityisesti Romanian joulukuisten presidentinvaalien ensimmäiseen kierrokseen, jossa venäjämielinen Călin Georgescu nousi kierroksen yllätysvoittoon.

Vaaleissa epäiltiin Venäjän edesauttamaa vilppiä, jossa maa olisi levittänyt Romanian kansalle disinformaatiota Tiktok-lyhytvideopalvelua bulvaanina käyttäen. 

Romanian perustuslakituomioistuin kumosi ensimmäisen kierroksen tuloksen, ja asia otettiin pian tutkintaan niin Romaniassa kuin EU:ssakin.

Aihe kuuluu nimenomaan Virkkusen vastuualueelle. Komissaari painottaa, että luotettavat ja vapaat vaalit ovat demokratian ydin.

Virkkunen näkee sosiaalisen median alustoissa sekä hyviä että huonoja puolia demokratian kannalta.

– Ne ovat kansalaisille tosi merkittävä väylä saada tietoa vaaleihin liittyen ja ehdokkaille ja poliittisille puolueille tuoda mielipiteitään esiin, mutta niitä pystytään myös helposti manipuloimaan ja väärinkäyttämään.

Virkkunen korostaa useaan otteeseen, että komissio on sitoutunut pitämään digipalveluiden tarjoajat kurissa, ja että kenellekään ei ole luvassa mitään erioikeuksia.

Virkkusen kollega von der Leyenin edellisestä komissiosta, ranskalainen Thierry Breton oli varsin usein julkisuudessa napit vastakkain X-viestipalvelun (ent. Twitter) omistajan Elon Muskin kanssa. 

Musk on lyöttäytynyt yhteen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa ja kommentoinut eurooppalaista politiikkaa varsin kriittiseen sävyyn. 

Virkkunen, toisin kuin edeltäjänsä, ei suoraan halua kommentoida Muskin afäärejä, mutta toteaa kuitenkin yleisesti, että kyllä EU:ta kritisoida saa.

– Mutta ajattelen aina, että ihmisten, joilla on paljon vaikutusvaltaa, pitää erityisen tarkkaan harkita omia tekemisiään ja puheitaan.

Virkkunen ajattelee, että kaikkein paras tapa torjua Venäjän digitaalista hybridivaikuttamista sekä mis- ja disinformaatiota yleisesti on varmistaa, että ihmiset saavat laadukkaan koulutuksen ja lehdistö toimii itsenäisesti ja riippumattomasti.

– Olemme aina paljon alttiimpia tällaiselle propagandalle ja vaikuttamiselle, jos ihmisillä on heikko lukutaito ja yleissivistys, eikä ole vapaata mediaa, joka uutisoisi näistä asioista kriittisellä tavalla.


Virkkunen uskoo, että turvapaikkaoikeuden rajaaminen on täsmällisesti mitoitettuna oikeutettua, vaikka se rikkoisi ihmisoikeussopimuksia. Kuva: Elmeri Lehti

"Sellainen naapuri on meillä"

Venäjä on yrittänyt horjuttaa eurooppalaisia yhteiskuntia vuosien ajan käyttämällä hyväkseen turvapaikanhakijoita. 

Masinoidut massaryntäykset EU:n ulkorajoilla, kuten Puolan ja Valko-Venäjän rajalla, ovat myös osa venäläistä hybridivaikuttamisen korttipakkaa.

Julkisessa keskustelussa pidetään lähes varmana, että Venäjä yrittää ujuttaa ihmismassojen mukana omia agenttejaan kylvämään epäjärjestystä ja eripuraa.

Torjuakseen Venäjän vaikuttamisyrityksiä Suomi sulki itärajansa viime talvena ja myöhemmin kesällä hyväksyi kiistellyn rajalain.

Molempien asioiden poliittisessa keskustelussa nousi esiin huoli ihmisoikeussopimusten rikkomisesta, kun oikeutta hakea turvapaikkaa rajoitettiin.

Virkkunen on valmis hyväksymään tarkkaan rajatut ja selkeästi ilmoitetut toimet kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Hän kertoo, että komissio on ollut tyytyväinen Suomen tapaan pitää kansainvälinen yhteisö informoituna tilanteesta. Suomeen luotetaan asiassa, vaikka aihe onkin varsin poleeminen.

– On mahdollisuus tehdä hyvin tarkkarajaisia lakeja – jotka ovat poikkeuksellisia toimia – koska tässä ei ole kyse maahanmuutosta, vaan tässä on kyse turvallisuudesta, Virkkunen selittää.

Ruotuväen lähde kertoo, että Venäjällä yllätyttiin, kuinka vahva ja nopea Suomen reaktio vaikuttamisyritykseen oli, esimerkiksi rajojen sulkemisen suhteen.

Lähde uskoo, että tämä on saattanut osaltaan korottaa Venäjän kynnystä yrittää vastaavanlaista operaatiota uudestaan.

Virkkusen mielestä Venäjä on sama vanha Venäjä.

– Eri tavoilla yritetään painostaa maita ja aiheuttaa sekaannusta, epäluottamusta ja epäjärjestystä. Sellainen naapuri on meillä.