Jatkosodan alkamisesta tasan 80 vuotta
Jatkosodan syttymisestä tulee tällä viikolla kuluneeksi 80 vuotta. Yli kolme vuotta kestänyt sota vaati kymmenien tuhansien suomalaisten hengen, joten sen muisteleminen on tärkeää.
Jatkosodan syttymisestä tulee 25. kesäkuuta tasan 80 vuotta. Jatkosodalla tarkoitetaan Suomen Neuvostoliittoa vastaan kohdistamaa hyökkäyssotaa osana saksalaisten operaatio Barbarossaa. Operaatio Barbarossa oli saksalaisten koodinimi hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
Suomi oli jatkosodassa Saksan liittolainen, vaikka mitään virallista liittosopimusta ei maiden välille solmittu. Suomi salli välirauhan aikana esimerkiksi Saksan huoltaa joukkojaan Suomen kautta. Suomen rintamalinja oli lisäksi jaettu suomalaisten ja saksalaisten joukkojen kesken. Saksan armeija oli vastuussa Lapin rintamasta ja Suomi eteläisestä Suomesta.
Sodan alkuvaiheessa Neuvostoliitto pommitti muun muassa Helsinkiä. Neuvostoliiton pommitusten jälkeen pääministeri J. W. Rangell totesi radiossa pitämässään puheessa Suomen olevan jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa.
Varsinainen sodanjulistus tapahtui kuitekin seuraavana päivänä, kun Suomen armeija aloitti maahyökkäyksen Neuvostoliittoon. Sodan suurhyökkäysvaihe alkoi 10.7. Laatokan Karjalassa, jonka jälkeen Suomen armeija eteni syvälle Karjalaan aina vanhan rajan yli.
Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander avasi Ruotuväen kesäkuun numerossa jatkosodan menestyksen syitä. Meinanderin mukaan menestystä edesauttoi tulivoiman tuplaantuminen Saksasta saatujen aseostojen ansiosta. Talvisota oli myös antanut arvokasta sotakokemusta. Sotakokemuksen ja tulivoiman lisäksi Suomella oli kokoonsa nähden suuri armeija.
– Suomen liikekannallepano oli suurempi kuin missään muualla Euroopassa. Puolen miljoonan miehen armeija oli kansaan suhteutettuna iso. Isojen joukkojensa ansiosta Suomi oli Saksalle tärkeä, sillä Saksa pystyi Suomen avulla lisäämään painetta Leningradiin päin, Meinander avaa.
Yli kolme vuotta kestänyt sota vaati noin 63 000 suomalaisen hengen. Suomalaisia sotilaita kaatui erityisen paljon jatkosodan lopussa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana. Neuvostoliittolaisia kaatui puolestaan arvioiden mukaan noin 300 000. Jatkosota olikin Suomelle sekä pitkä että raskas rupeama.
Jatkosota loppui Suomen ja Neuvostoliitton Moskovassa allekirjoittamaan välirauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944. Suomalaisten täytyi rauhansopimuksen mukaan karkoittaa saksalaiset pois maasta. Syttyi Lapin sota, jonka aikana saksalaiset tuhosivat poltetun maan taktiikan mukaisesti esimerkiksi infastruktuuria.
