Jäsenyys tekee Naton sotilaallisen rakenteen tutummaksi

Naton sotilaallinenrakenne on usean vuosikymmen luoma monimutkainen kokonaisuus. Se koostuu useasta suomalaisille vieraasta päätöksentekoelimestä, joihin myös suomalaisia virkamiehiä ollaan lähettämässä jäsenyyden myötä lisää.

Suomen liittyessä Natoon sen rakenne ja toimielimet tulevat tarkemmin tutuksi myös suomalaisille. Nato koostuu useasta eri elimestä ja päätöksentekotasosta, joista suurin osa on täysin uusia suomalaiselle tuttuun Puolustusvoimiin verrattuna.

Suomen Nato-edustustossa heinäkuun lopulla apulaissotilasedustajana aloittanut eversti Petteri Kajanmaa kertoo Naton rakenteen olevan äärimmäisen monimutkainen ja useita poliittisia kompromisseja vaatineiden neuvottelujen tulos. 

Naton sotilaallisen johtotason korkein porras on Sotilaskomitea, joka koostuu jokaisen jäsenmaan asevoimien komentajista. Komentajat ovat vain harvoin yhdessä koolla, joten jokapäiväistä työstä vastaavat jäsenmaiden sotilasedustajat, Suomesta kenraalimajuri Mikko Heiskanen.

– Sotilaskomiteassa käsitellään Naton sotilaallisia asioita eli sellaisia teemoja, joita meillä käsitellään puolustusministeriössä ja pääesikunnassa. 

Suurin eriytyminen sotilaallisessa rakenteessa verrattuna Suomeen on komentorakenteen jakautuminen kahteen strategisen tason esikuntaan. Naton sotilasoperaatioista vastaava Operaatioesikunta toimii Belgian Monsissa sekä Transformaatioesikunta Yhdysvaltain Norfolkissa, joka vastaa Naton tulevaisuuden suunnittelusta. 

–  Ero näiden kahden esikunnan välillä on selkeä. Karkeasti jaoteltuna Operaatioesikunta käsittelee asioita tässä ja nyt ja Transformaatioesikunta suunnittelee minkälainen tulevaisuuden Nato on. Meillä Suomessa molempia tehtäviä hoidetaan Pääesikunnassa, Kajanmaa valaisee.  

Sotilaallisen rakenteen ja päätöksenteon kannalta keskeisin on Kajanmaan mukaan Operaatioesikunta, jonka alle kuuluvat maa-, ilma- ja merivoimien esikunnat. 

– Suomalaisesta näkökulmasta puolustushaaraesikunnat ovat kaikkein helpommin ymmärrettäviä. Niiden tehtävänä on koordinoida sotilasoperaatioita, koulutusta ja valmiutta, Kajanmaa luettelee. 

Puolustushaarojen esikuntien alapuolella on suomalaisille hieman vieraampi rakenne, yhteisoperaatioesikunnat, joiden alla Naton sotilasosastot toimivat. 

– Yhteisoperaatioesikunnat toimivat siten, että sodan syttyessä maa-, meri- ja ilmavoimien esikunnat eivät johda operaatioita vaan ne siirtävät vastuun yhteisoperaatioesikunnille, joita on tällä hetkellä kolme. Esikunnat ovat tällä hetkellä sijoitettuina Hollannin Brunssumiin, Italian Napoliin sekä Yhdysvaltain Norfolkiin.

– Kyseessä on hyvin yhdysvaltalainen ajattelutapa, eikä Suomessa ole vastaavanlaisia toimielimiä. Yhteisoperaatioesikunnat ovat tavallaan sodan ajan esikuntia, jotka ovat olemassa jo rauhan aikana, Kajanmaa kertoo. 

Kajanmaan mukaan Puolustusvoimien sopeutuminen Naton rakenteeseen on kohtuullisen selkeä. 

– Olemme olleet mukana Naton toiminnassa vuodesta 1995 lähtien. Emme tunne Naton kovinta ydintä, mutta tiedämme miten Nato toimii. Suurin haaste on täyttää organisaation vaatimukset sekä asennemuutos siinä, että emme enää yksin vastaa omasta puolustuksestamme, Kajanmaa toteaa. 

Naton sotilaallinen rakenne yksinkertaistettuna. Grafiikka: Onni Pörhölä

Nato-esikunta Pohjolaan?

Yksi suuri avoinna oleva kysymys liittyy siihen. mihin yhteisoperaatioesikuntaan Suomen ja Ruotsin puolustusvoimat tulevat sijoittumaan. Vaihtoehdoiksi on väläytetty julkisuudessa muun muassa Norfolkin esikuntaa, johon Norja kuuluu sekä täysin uutta Pohjoismaat ja Baltian käsittävää esikuntaa. 

– Natossa mietitään nyt aktiivisesti sitä, millainen tulevaisuuden rakenne tulee olemaan. Väistämättä rakenteeseen tulee yksi laatikko lisää, kysymys on mille tasolle. Hankalaksi asian tekee se, että asia ei kuulu vain eurooppalaisille vaan Yhdysvalloilla on asiassa suuri sananvalta, Kajanmaa tuumaa. 

Lopullisen päätöksen asiasta tekevät Naton jäsenmaat. Suomella on kuitenkin oikeus tuoda omat näkemyksensä julki päätöksentekovaiheessa. 

– Suomen tehtävä ei ole vain suostua siihen mitä suunnitellaan, vaan kerromme omat ajatuksemme ja sen, mikä meidän kannalta olisi paras ratkaisu. Niiden pohjalta Nato tekee lopullisen ratkaisun. Meillä on oma näkemyksemme asiasta, mutta siihen emme vielä voi ottaa kantaa, Kajanmaa kertoo. 

Henkilöstön määrä moninkertaistuu

Suomella on Natossa jo tällä hetkellä kohtuullinen edustus. Rakenteessa on töissä suomalaisia sotilaita sekä siviilejä kymmenkunta. Määrää tullaan jäsenyyden myötä kasvattamaan, mutta haasteena on löytää kaikkiin työryhmiin henkilöstöä. 

– Määräarviota henkilöstö tarpeesta emme täysin vielä tiedä, mutta puhutaan 100-200 henkilöstä. 

– Haasteena on, että Naton päämajassa pelkästään on yli 100 työryhmää ja -elintä, joissa kaikissa pitäisi olla edustus. Puolustusvoimien linja on, että noin kolmen vuoden päästä ollaan tavoitetilanteessa henkilöstön palkkauksessa, Kajanmaa kertoo. 

Kajanmaan mukaan tärkeää on huomata ero Suomen kansallisten työntekijöiden ja Naton organisaatioon töihin menevien välillä. 

– Naton organisaatioon menevät työntekijät eivät työskentele Suomelle, vaan he vastaavat Naton hallinnollisista ja operatiivisista tehtävistä, Kajanmaa toteaa. 

Keskeistä on Kajanmaa mukaan saada suomalaisia sellaisille paikoille, joista on hyötyä myös myöhemmin Puolustusvoimille. 

– Oleellista on se, että organisaatioon töihin menevät pääsevät sellaisille paikoille, joista saamme kaikista eniten oppia Puolustusvoimille. Tiivistettynä tärkeämpää on saada henkilöitä oikeille paikoille, kuin määrällisesti paljon virkatehtäviä, Kajanmaa kiteyttää.