"Vaikuttaa tehokkaalta ja toimivalta" – Jalkaväkimiinojen koulutus käynnistyi viuhkapanoksilla

Uusista miinatyypeistä tulee yksinkertaiset ja helppokäyttöiset, sanoo pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen.

Varusmiehet pinkovat vauhdilla lumihangessa muutaman kymmenen metrin päähän ja asentavat viuhkapanoksen kiinni puunrunkoon. Samalla alikersantti Arttu Kiviniemi kiinnittää sytyttimen sekä ansalangan kahden puun välille.

Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkonen on ohjaamassa jalkaväkimiinojen koulutuksen ensimmäistä vaihetta Kainuun prikaatissa. 

Koulutuksen alussa jalkaväkimiinana käytettävä väline on viuhkapanos, jota voidaan käyttää myös miinana.

– Alkuvaiheessa kevyt viuhkapanos asennetaan miinaksi siten, että viuhkapanos laukeaa vihollisen kulkiessa ansalankaan, Mikkonen sanoo.

Viuhkapanos on maanpinnan yläpuolelle sijoitettava räjähde, joka lauetessaan levittää metallihauleja kohteeseen. Tällä hetkellä viuhkapanosta koulutetaan käytettäväksi tähyspanoksena, eli taistelija laukaisee panoksen havaitessaan vihollisen vaikutusalueella.

Jalkaväkimiinojen koulutus henkilökunnalle sekä varusmiehille aloitetaan viuhkapanoksilla, koska uusia jalkaväkimiinoja ja niiden harjoitusvälineitä ei vielä ole käytettävissä.

 
Viuhkapanos laukaistaan sähkö- tai räjäytysletkusytytyksellä tai ansalangalla. Kuva: Pauli Hytönen

Uusien jalkaväkimiinojen materiaalihanke on kuitenkin käynnistetty. Mikkonen kertoo, että pyrkimys on nopeaan miinojen kehitykseen ja tuotannon aloitukseen.

– Kehitämme uudet miinatyypit, yksinkertaiset ja helppokäyttöiset. Vanhat jalkaväkimiinat on pääosin tuhottu Ottawan sopimuksen vaatimusten mukaisesti, Mikkonen kertoo.

Hän muistuttaa, että uusien jalkaväkimiinojen kustannusarvio riippuu niiden ominaisuuksista sekä teknologiatasosta. 

– Yksi yksinkertainen jalkaväkimiina maksaa teollisesti tuotettuna edullisimmillaan muutamia kymmeniä euroja, Mikkonen paljastaa.

Mikkosen mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole palata vanhoihin sakara- ja putkimiinoihin. Tilalle on määrä hankkia moderneja ja yksinkertaisia miinoja.

Tavoitteena kotimaisuus

Jalkaväkimiinahankkeen tavoitteena on, että ensimmäiset uudet miinat ja niiden harjoitusvälineet saataisiin käyttöön vuoden 2027 aikana, minkä jälkeen jalkaväkimiinojen koulutuskäyttö vakiintuu normaaliksi osaksi asevelvollisten koulutusta.

Reserviläisille jalkaväkimiinakoulutusta annetaan kertausharjoituksissa tehtävästä riippuen. Mikkonen muistuttaa, että jalkaväkimiinat ovat yksi lisä Puolustusvoimien suluttamisjärjestelmään.

– Puolustusvoimien toiminnassa jalkaväkimiinat liitetään suluttamiseen, joka käsittää vihollisen liikkeen estämisen panssarimiinoitteilla ja erityyppisillä esteillä maaston luonnollista estearvoa hyödyntäen, Mikkonen kertoo.

Suluttaminen tarkoittaa vihollisen liikkeen hidastamista, ohjaamista ja pysäyttämistä valituilla alueilla. Jalkaväkimiinat, kuten panssarimiinat, estekaivannot, murrosteet ja hävitteet kuuluvat suluttamisen kokonaisuuteen.

Miinasijaporalla miina voidaan jyrsiä kovaankin maaperään, kuten esimerkiksi asfalttiin. Kuva: Pauli Hytönen

Henkilökunnalle ja asevelvollisille miinojen käyttö koulutetaan niin, että se ei aiheuta vahinkoja siviileille eikä omille joukoille. Miinoitteiden merkitseminen, dokumentointi ja valvonta sekä miinoitettavien alueiden valinta ovat tärkeä osa koulutusta.

– Käytämme miinoja vain poikkeusoloissa joukkojen suunnitelmien mukaisesti taistelualueilla osana muuta tulenkäyttöä. Normaalioloissa jalkaväkimiinakoulutus toteutetaan harjoitusvälineillä, Mikkonen muistuttaa.

Mikkosen mukaan tavoitteena on valmistaa uudet jalkaväkimiinat Suomessa. Niitä on tarkoitus kehittää yhdessä kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa.

Mikkonen valottaa, että ulkomaisia miinantuottajia on tällä hetkellä vielä hyvin vähän.

– Puolustuskyvyn kannalta on hyödyllistä, että miinoja valmistetaan Suomessa. Se parantaa varmuutta, että miinoja voidaan tarvittaessa tuottaa lisää myös poikkeusoloissa, Mikkonen toteaa.

Oppia Ukrainasta

Pohjan pioneeripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tapani Siivola näkee jalkaväkimiinojen merkityksen korostuneen erityisesti viime vuosien sodankäynnin kokemusten myötä.

– Kuten Ukrainan sodasta ollaan opittu, jalkaväkimiina aiheuttaa hyökkääjälle kovasti päänvaivaa. Se pysäyttää jalkaväen liikkeen edelleen tehokkaasti, Siivola kertoo.

Hänen mukaan miinojen vaikutus ei rajoitu pelkästään fyysiseen estämiseen, vaan ne pakottavat vastustajan hidastamaan toimintaansa, hajauttamaan joukkoja ja käyttämään aikaa raivaamiseen.

Tämä heijastuu suoraan myös taistelukentän henkiseen ulottuvuuteen.

– Siinä on myös se psykologinen vaikutus eli miinakauhu, joka vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Tietoisuus siitä, että alueella voi olla miinoja, vaikuttaa jo itsessään ja hidastaa etenemistä, Siivola sanoo.

Mikkonen jakaa näkemyksen Ukrainan sodan opeista ja korostaa, että miina-aseen merkitys ei ole kadonnut modernissa sodankäynnissä, vaikka asejärjestelmät kehittyvät nopeasti.

– Ukrainan sodan oppi on se, että panssari- ja jalkaväkimiinat ovat edelleen tehokkaita aseita taistelukentällä. Aseteknologian kehitys tuo uusia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia myös miina-aseelle, Mikkonen sanoo.

 
Telamiinalaatikot siirtyvät kätevästi nosturin avulla. Kuva: Pauli Hytönen

Mikkosen mukaan jalkaväkimiinojen käyttö ei ole irrallinen ratkaisu, vaan osa laajempaa kokonaisuutta, jossa eri suorituskyvyt tukevat toisiaan.

– Kyllä niillä edelleen merkitys on. Ja kuten tässä on ollut jo puhetta, ne ovat osa suluttamisen kokonaisuutta. Jalkaväkimiinat täydentävät sitä, mitä meillä on jo tällä hetkellä käytössä, Mikkonen painottaa.

”Tehokas ja toimiva”

Koulutus herättää kiinnostusta myös varusmiesten keskuudessa. Uusi aihe koetaan osaksi sodankäynnin perusosaamista, jonka merkitys on viime vuosien tapahtumien myötä konkretisoitunut.

– Tämä oli ensimmäinen koulutus jalkaväkimiinoista ja viuhkamiinasta. Vaikuttaa tehokkaalta ja toimivalta, Kiviniemi kommentoi.

Vaikka varsinainen jalkaväkimiinakoulutus on monilla vielä edessä, koetaan jo nyt, että kyse on tärkeästä lisästä taistelijan osaamiseen.

Puolustusvoimien tavoitteena on, että jalkaväkimiinojen koulutus muodostuu luontevaksi osaksi asevelvollisten ja henkilökunnan kokonaiskoulutusta siinä vaiheessa, kun uudet miinat ja harjoitusvälineet saadaan käyttöön. Samalla kotimaisen tuotannon kehittäminen on tärkeä osa huoltovarmuutta ja kansallista puolustuskykyä.

Mikkosen mukaan jalkaväkimiinojen käyttöönotto ei ole paluu menneeseen, vaan askel kohti nykyaikaista ja kokonaisvaltaista suluttamisen suorituskykyä, jossa teknologia, koulutus ja vastuullinen käyttö kulkevat käsi kädessä.

Suomi irtautui jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta viime kesänä, ja irtautuminen tuli virallisesti voimaan 10. tammikuuta.