Jääkäriliike oli itsenäistymisen kulmakivi - syntymän 110-vuotisjuhlaa vietettiin arvokkain menoin
Historian ja nykyajan yhtymäkohdat puhuttivat juhlavieraita.
Näkymä Ostrobotnian Jääkärihuoneen ikkunoista on hämmästyttävä. Juuri satanut lumi on kuorruttanut kaupungin ohueen lumipeitteeseen. Kello yhdeltätoista huoneeseen on kokoontunut parikymmentä juhlavierasta.
Sama tila tunnettiin aiemmin Kassahuoneena. Pohjalaisosakunnan tiloissa on kokoonnuttu aiemminkin, ja merkityksellisimpänä kokouksena voidaan pitää 20. marraskuuta 1914 pidettyä salaista istuntoa. Tällöinkin joukko oli parinkymmenen vahvuinen.
Juhlasalin nimi on sittemmin muutettu Kassahuoneesta Jääkärihuoneeksi, sillä kyseisessä huoneessa sai alkunsa koko Suomen suuntaa muuttanut jääkäriliike.
Jääkärisäätiön hallitus kokoontui yhdessä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen hallituksen kanssa juhlimaan 110-vuotista jääkäriliikettä.
Venäläistämistoimet toivat kansan yhteen
Jääkärisäätiön hallituksen jäsen, kenraalimajuri evp Jukka Pennanen kertasi juhlapuheessaan 110 vuotta sitten pidetyn kokouksen taustoja. Hänen mukaansa jääkäriliikettä ei luotu hetkessä, vaan sen syntyyn vaikuttivat vahvasti 1899 alkaneet venäläistämistoimet.
Oman sotaväen lakkauttaminen, voimakkaat rajoitukset aseenkanto-oikeuteen, sekä julkisuuteen vuotaneet suunnitelmat muun muassa markan lakkauttamiseksi johtivat lopulta aseellisen vastarinnan tielle.
Vuoden 1914 lopulla tapahtumat etenivät nopeasti, ja pian ensimmäinen joukko nuoria, uhkarohkeita ja päättäväisiä opiskelijoita oli valmiina hankkimaan tarvittavan koulutuksen puolustaakseen isänmaataan.
Pennanen muistutti, kuinka itsenäisyysliike oli ollut olemassa jo ennen jääkäreitä, mutta vasta 20. marraskuuta jälkeen luotiin toiminnalle paremmat edellytykset. Jääkäreiden toiminta muodostui lopulta itsenäistymisen yhdeksi kulmakivistä.
Puheensa lopussa Pennanen painotti miten jääkäriperinne on yhä voimissaan. Samalla hän alleviivasi perinteiden tärkeyttä myös nyky-yhteiskunnassa.
– Jääkäriliikkeen synty liittyi Venäjän haluun alistaa kansakunnat ikeensä alle, tavoitteet ja tavat eivät Venäjällä ole muuttuneet.
Prikaatikenraali Vesa Valtonen piti juhlavieraille avajaispuheen Ritarihuoneen tilaisuudessa, jossa hän muistutti jääkärihengen merkityksestä nykypäivänä. Kuva: Elmeri Lehti
Perinteet yhä voimissaan
Päivän juhlallisuudet jatkuivat Ostrobotnialta Ritarihuoneelle, johon noin 140 vierasta kokoontuivat juhlistamaan jääkäriliikkeen perustamista ja sen perinteiden jatkumista.
Ritarihuoneella vieraita kättelemässä olivat Jääkärisäätiön puheenjohtaja, prikaatikenraali evp Pertti Laatikainen, sekä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja, prikaatikenraali Vesa Valtonen.
Vieraina oli merkittäviä jääkäriperinnetyön tukijoita ja jatkajia, kuten eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, entinen puolustusministeri ja nykyinen Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö, sekä huomattava määrä upseereita.
Kättelytilaisuuden jälkeen vanha istuntosali hiljeni kuulemaan Jääkärimarssin Kaartin Soittokunnan kvintetin tulkitsemana.
Marssin jälkeen prikaatikenraali Valtonen toivotti juhlakansalle iloista juhlapäivää. Juhlapuheessaan hän muistutti jääkäriperinteen ja -hengen tärkeydestä myös nykyisessä maailmantilanteessa. Puheessaan hän korosti jääkäreiden merkitystä kärkijoukkona, joka kannatteli kansallista itsetuntoa vaikeinakin aikoina.
Jääkärisäätiö palkitsi Ritarihuoneella merkittäviä henkilöitä jääkäriliikkeen perinteiden vaalimisessa. Myös kaikkien kuuden jääkäriperinteitä kantavien joukko-osastojen komentajat palkittiin pienoisjääkärilipuilla.
Jääkäriperinne elää vahvana Puolustusvoimissa, jossa henkeä on pidetty yllä kautta maan. Kuva: Elmeri Lehti
Tarjoiluista tilaisuudessa vastasi Helsingin Sotilaskotiyhdistys, jonka synty on myös vahvasti sidoksissa jääkäriliikkeeseen.
Sotilaskotiliiton hallituksen puheenjohtaja Anne-May Asplundin mukaan sotilaskodit syntyivät suorana jatkumona jääkäriliikkeelle, ja jääkäreiden vaikutus näkyy yhä toiminnassa niin arvojen ja perinteiden kuin vihreän värinkin myötä.
Tärkeitä oppeja myös nykypäivään
Palkitsemisten jälkeen Niinistö piti puheen, jossa hän muistutti jääkäriperinnetyön tärkeimmän tehtävän olevan kunnioittaa ja ylläpitää liikkeen perinteitä.
Niinistö kuvaili jääkärihenkeä sekoituksena romantiikkaa ja realismia, rohkeutta ja luottamusta omiin voimiin, sekä isänmaan edun asettamista kaiken muun edelle.
Tilaisuudessa palkittu eversti evp Heikki Hult kehottaa nykyajan nuoria kohtaamaan haasteet ennakkoluulottomasti sekä säilyttämään uskon tulevaisuuteen myös haastavina hetkinä.
Jääkäriperinneyhdistyksessä pitkään vaikuttanut varatuomari Martti Porvali muistutti, että huonoja aikoja eivät väistämättä seuraa paremmat ajat, vaan niiden eteen on jokaisen tehtävä töitä.
