Itseohjautuva ilmalaiva nousi Upinniemen taivaalle – Nato näkee mahdollisuuden Itämerellä

Ilmalaivasta on tulossa uusi versio tänä vuonna.

Alkukevään aurinkoinen aamu Upinniemessä vaikuttaa päällisin puolin tavalliselta. Varuskunnan ylle nousee kuitenkin jotain tavallisesta poikkeavaa, kun 12 metriä pitkä hopeinen ilmalaiva päästetään lennättäjien otteesta. 

Ilmalaivan nousu tuo mieleen jättimäisen vappupallon. Nyt ei kuitenkaan ole kyse opiskelijaporukan vahingosta – ilmalaiva on lennättäjien tarkassa kauko-ohjauksessa, kunnes sen itsenäinen ohjausjärjestelmä ottaa tilanteen haltuunsa. 

Lentoajat vahvuutena

Horisonttiin katoava alus on joensuulaisen Kelluu-yrityksen innovaatio. Yrityksen operatiivinen johtaja Aleksi Sahlberg kertoo, että alus käyttää vetyä sekä nostekaasuna että polttoaineena. Ilmalaiva ohjaa itseään, mutta sitä ja toisia ilmassa olevia aluksia tarkkailee valvoja, joka voi tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin.

Sahlbergin mukaan aluksen pitkä lentoaika on sen ehdoton vahvuus kilpaileviin ratkaisuihin verrattuna. Se voi parhaimmillaan olla ilmassa yhtäjaksoisesti jopa 16 tuntia. Kehitystyötä tehdään jatkuvasti, ja Sahlbergilla onkin mielenkiintoista kerrottavaa tulevasta.

– Kehitämme toisen sukupolven versiota tuosta alustasta, missä on tavoitteena kasvattaa toiminta-aikaa ja suorituskykyä entisestään. Se olisi tarkoitus saada käyttöön tänä vuonna.

Ilmalaiva painaa vain alle 25 kiloa. Kuva: Lempi Leinonen
Vaikka Upinniemen taivaalla alus nähtiin kiiltävän hopeisessa kuosissa, rajoitteita sen värille ei ole. Täten se saatetaan nähdä tulevaisuudessa myös esimerkiksi maastonvihreänä. 

Ensipurjehdus merellä

12-metrinen ilmalaiva on ensimmäistä kertaa mukana Merivoimien harjoituksissa. Miehittämättömien järjestelmien aselajipäällikkö, komentajakapteeni Aleksi Rantanen näkee ilmalaivassa uuden mahdollisen työkalun meritilannekuvan luomiseen. Käytännössä se tarkoittaisi Itämeren alueella liikkuvien kohteiden valvomista ja tunnistamista. 

Rantanen pitää järjestelmän modulaarisuutta yhtenä sen hyödyistä: alukseen voitaisiin kiinnittää esimerkiksi tutkia, kameroita tai elektronisen sodankäynnin sensoreita. Hän kertoo, että miehittämättömänä aluksena ilmalaivalla on myös selvä etu: se on tarvittaessa uhrattavissa, toisin kuin miehitetty järjestelmä. 

Rantanen kertoo, että kovat merituulet rajoittivat osin harjoituksen koelentoja, koska alusta lennätettiin vain yhdestä tukikohdasta.

– Olisi ollut mielenkiintoista kokeilla esimerkiksi kahden tukikohdan mallia, jossa alus nousee yhdestä tukikohdasta ja laskeutuu toiseen, eri päässä Suomenlahtea olevaan tukikohtaan. Tällöin voisi operoida laajalla alueella ilman pelkoa siitä, että alus ei pääsekään takaisin kotitukikohtaansa voimakkaan vastatuulen vuoksi.

Maalla, merellä ja ilmassa

Miehittämätön kalusto on vahvasti mukana myös Merivoimien tulevaisuuden suunnitelmissa. Rantasen mukaan erityinen kiinnostus on pinta-aluksissa, mutta suorituskykyä tarvitaan jokaisessa ulottuvuudessa.

– Meren pinnalla, pinnan alla, ilmassa ja maalla liikkuva kalusto ovat kaikki osa Merivoimien kokonaisuutta.

Rantanen muistuttaa, että teknologioiden kehitys tarkoittaa innovaatioiden lisäksi myös hintojen laskua. Tämä mahdollistaa myös isompien järjestelmien hankinnat.

– Meillä on lähitulevaisuudessa tulossa myös isompia miehittämättömiä pinta-aluksia, Rantanen kertoo.

Itämeren uusi vahti

Kelluun ilmalaiva eteni puolustusalan innovaatioihin keskittyvässä Naton Diana-organisaation hankkeessa toiseen vaiheeseen. Sen myötä Kelluun ilmalaiva on mukana Naton merivoimien esikunnan (Marcom) Dynamic Messenger -harjoituksessa, joka järjestetään yhteistyössä Merivoimien kanssa.

Kelluun Aleksi Sahlberg kertoo, että Diana-hanke on ollut yritykselle tärkeä suunnannäyttäjä ja näyteikkuna kansainvälisille puolustusteollisuuden markkinoille. He ovat saaneet tietoa siitä, millaisille palveluille on kysyntää.

Harjoituksessa nähty ilmalaiva on Marcomin innovaatiojohtaja Ivan Yordanovin mukaan toistaiseksi ainoa laatuaan. 

– Nyt kokeilemme, voimmeko viedä sen suoraan operaatioihin.

Ilmalaiva voisi Yordanovin mukaan tuoda Natolle uuden tavan valvoa Itämeren kriittistä infrastruktuuria, johon on kohdistunut vaikuttamisyrityksiä viime vuosina. Uudet miehittämättömät alukset vapauttaisivat myös perinteistä kalustoa miehistöineen muihin tehtäviin. 

Innovaatiosta todelliseksi työkaluksi

Yordanov kertoo, että Diana-organisaation harjoitusten tavoitteena on saada tietoa siitä, miten uudet puolustusalan innovaatiot voidaan yhteensovittaa käytännön toimintaan.

Hankkeissa mukana olevilla yrityksillä on jo hankintaprosessissa selkeä etu. Niiden ei tarvitse käydä läpi tavallista kilpailutusprosessia, sillä testaaminen on tehty jo harjoituksissa.

Marcomin innovaatiojohtaja Ivan Yordanov (vas.) ja komentajakapteeni Aleksi Rantanen olivat tyytyväisiä harjoituksen yhteistyöhön. Kuva: Lempi Leinonen

Yordanovin mukaan uusien innovaatioiden käyttöönotto ei kuitenkaan tapahdu silmänräpäyksessä. Osilla järjestelmistä voi mennä tähän jopa yhdestä kahteen vuotta. Hänen mukaansa ihmiset usein ajattelevat, että teknologiaa hankitaan ja se otetaan suoraan käyttöön. 

– Näin se ei oikeastaan ole. Uuden järjestelmän käyttöönotto vaatii esimerkiksi johtamista, koulutusta ja henkilöstöä. Nämä harjoitukset kuitenkin nopeuttavat prosessia.