Kenraaliluutnantti Kim Jäämeri: "Me suomalaiset päätämme itse, mitä tulevaisuudelta haluamme"

Itsenäisyyspäivän paraatin Kouvolassa vastaanottanut Jäämeri muistutti, että turvaamme asemamme joka päivä sanoilla ja teoilla.

– Suomen itsenäisyys on enemmän kuin valtiollinen asema. Se tarkoittaa mahdollisuutta elää vailla pelkoa omien arvojemme mukaan. Saamme ylläpitää yhteiskuntaa, joka perustuu vapauteen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.  

Näin totesi kenraaliluutnantti Kim Jäämeri Puolustusvoimien valtakunnallisessa itsenäisyyspäivän paraatissa Kouvolassa pitämässään puheessaan. 

– Me suomalaiset päätämme itse, mitä tulevaisuudelta haluamme. Itsenäisyys on myös mielemme tila: se on luottamusta siihen, että pystymme yhdessä selviytymään, luomaan ja uudistumaan, Jäämeri jatkoi. 

Paraatijoukkojen vahvuus oli kaiken kaikkiaan noin 1300 henkilöä. Kuva: Sol Martin Jõemaa

Jäämeri muistutti puheessaan siitä, että itsenäisyytemme ei ole meille itsestäänselvyys, vaan se turvataan joka päivä sanoilla ja teoilla. Hän kuvailee itsenäisyyspäivää turvallisuuden tekijöiden erityiseksi juhlapäiväksi. 

– Tänään ajattelemme Suomessa ja maailmalla puolustuksen eri tehtävissä palvelevia varusmiehiä, reserviläisiä, henkilökuntaa ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävissä toimivia. 

Yleinen asevelvollisuus on Suomen suurin vahvuus, Jäämeri jatkaa. 

– Se on muiden kadehtima järjestelmä, joka yhdistää ja tekee maanpuolustuksesta koko kansan asian. Asepalvelus opettaa vastuuta ja paineensietoa, yhteistyötä ja joukkuepeliä, luottamusta ja valmiutta toimia toisten hyväksi – taitoja, joita tarvitaan niin kriisissä kuin rauhassakin. 

 
Sekä ohimarssi että sitä ennen järjestetty paraatikatselmus keräsivät tuhansia katsojia. Kuva: Sol Martin Jõemaa

Pohjola nyt yksi kokonaisuus

Jäämeren mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut turvallisuusympäristömme kasvaneet riskit silmiemme eteen. Tämän vuoksi Suomen ja Euroopan puolustusta on vahvistettava, totesi Suomen sotilasedustajana Euroopan Unionissa ja Natossa toimiva Jäämeri.

– Eilen saatiin maaliin pitkään valmisteltu Suomen ryhmittyminen Ruotsin ja Tanskan kanssa osaksi Norfolkin yhteisoperaatiojohtoporrasta ja sen pohjoista vastuualuetta, Jäämeri kertoi viitaten sotilasliitto Naton uusiin suunnitelmiin. 

– Nato puolustaa nyt Pohjolaa yhtenä kokonaisuutena. 

Kenraaliluutnantin seurassa olivat Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ville Kaunisto (vas.) ja kaupunginjohtaja Marita Toikka (oik.). Kuva: Sol Martin Jõemaa

Jäämeri mainitsee Suomen tarvitsevan uskottavat puolustusvoimat, jonka toiminnassa yhdistyvät nykyisen sodankäynnin suorituskyky mutta myös kyky ottaa nopeasti käyttöön uutta teknologiaa ja ratkaisuja. 

– Edessä ei ole joko-tai -valinta vaan sekä-että -tilanne. Nykyisen ja uuden suhteeseen haetaan uusi tasapaino. 

Jäämeri päätti puheensa kiitolliseen viestiin siitä, mistä suomalaiset voivat olla onnellisia.

– Rauha, vapaus, luottamus ja yhteinen tahto rakentaa parempaa tulevaisuutta. Ne ovat kansallisomaisuuttamme, jota haluamme vaalia ja puolustaa. Aiemmat sukupolvet ovat rakentaneet vakaan perustan, nyt on meidän vetovuoromme.

Koko perheellä paraatia seuraamassa

Kouvolan keskustan läpi kulkeneen paraatireitin reunoille oli kertynyt runsaasti yleisöä. Suomen liput liehuivat katsojien joukossa.

Paraatissa nähtiin joukkoja Maa-, Meri- ja Ilmavoimien lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Rajavartiolaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Kaikkiaan paraatiin osallistui yhteensä noin 1300 henkilöä. 

 
Kenttäsotkun munkit olivat Simon Garlaugh'n ja Laura, Elsi sekä Linus Sartamon perheen itsenäisyyspäivän kohokohta. Kuva: Henri Hanhimäki

Iitiläiset Laura Sartamo ja Kanadasta kotoisin oleva Simon Garlough olivat saapuneet Elsi- ja Linus-lastensa kanssa seuraamaan paraatin ohimarssia. 

– Linus halusi tulla katsomaan armeijan autoja ja kaikkea muuta mahdollista, Laura Sartamo kertoo perheen innokkaimman paraatiseuraajan tunnelmista. 

– Nyt kun kerran lähellä oli tämä paraati, niin tultiin itsenäisyyspäivää tänne juhlistamaan, Sartamo jatkaa. 

Asevelvollisen ensimmäinen paraati ja kalustotunnistus piti suorittaa, myhäilivät haminalaiset Elina Sironen ja Ali Kotonen Emil-poikansa kanssa. Kuva: Henri Hanhimäki

Paraatin mukana vyöryi ajoneuvoja suurista Leopard-tankeista moottoripyöriin ja maastoambulansseihin. Kaiken kaikkiaan ohimarssiin osallistui 65 Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten ajoneuvoa. 

Osallistamalla paraatiin viranomaisia järjestäjät halusivat korostaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tärkeyttä ja huomioida Puolustusvoimien lisäksi myös muita viranomaisia. 

"Utin jääkärirykmentin marssi oli kaikista särmintä", hehkuttivat Jaakko ja Johanna Vuolasto. Kuva: Henri Hanhimäki

Kouvolalaisille Jaakko ja Johanna Vuolastolle oli selvää, että he tulisivat seuraamaan itsenäisyyspäivän paraatia kotikaupungissaan. 

– Eilen käytiin katsomassa tuolla Kansallisteatterissa Täällä Pohjantähden alla ja sitten kun nämä kaksi asiaa yhdistyvät, niin toki tulee vähän myös sellainen raskas mieli, että mistä kaikesta on kysymys, kertoi Johanna Vuolasto.

Pariskunta löysi päivästä kuitenkin myös aihetta toivoon. 

– Ihmisten määrä on tehnyt vaikutuksen. Vaikka sota ja sotaan varautuminen on pelottava ja vaikeakin asia, niin se, että ihmisiä on yhdessä ja liikkeellä, tuo toivoa, sanoi Jaakko Vuolasto. 

 
Ilkka ja Tuija Arola kokivat itsenäisyyspäivän juhlallisuudet maanpuolustustahtoa kohottavaksi. Kuva: Henri Hanhimäki

Valkealassa asuvat Ilkka ja Tuija Arola olivat ehtineet käydä Puolustusvoimien ja viranomaisten kalustoesittelyssä jo ennen ohimarssin alkamista. 

– Ihanaa, kuinka kivasti varushenkilöt jaksoivat kertoa meille laitteista, Tuija Arola tunnelmoi. 

– Varsinkin lapset otettiin huomioon. He pääsivät ajoneuvojen sisään tutkimaan niitä, Ilkka Arola komppaa.