Itämeren Turva

Ulkomerellä partioiva vartiolaiva Turva on suurikokoinen ja viihtyisä alus. Monitoimilaivaa hyödynnetään useissa käyttötarkoituksissa ja keulasta löytyy jopa helikopterikansi.

On lämmin päivä Santahaminassa ja matka kohti satamaa alkaa. Auringon porottaessa niskaan kaukaisuuteen ilmestyy vene, joka vie kohti tulevan päivän seikkailua.

Laiturille ilmestyy pieni, ainakin kohdetta pienempi, alus, jota kuskaavat merivartijat pyytävät nousemaan kyytiin. Veneeseen hypätessä jännitys tulevasta reissusta alkaa tiivistyä. Vain kuvista tuttu vartiolaiva Turva on tässä vaiheessa pelkkä mysteeri.

Veneen lähtiessä laiturista tuli aika heittää viimeiset hyvästit rakkaalle maankamaralle, jonka kanssa pääsee tekemään tuttavuutta seuraavan kerran vasta vuorokauden kuluttua. Santahaminan satamasta poistuttaessa avoimemmalle merelle vene alkaa kiihdyttää ja tuulen tuiverrus muuraa silmät umpeen.

Veneen kaasutellessa Helsingin edustan saarien ympärillä kauniissa kesäsäässä pääsi toden teolla nauttimaan matkasta. Vene taipui käännöksissä sulavasti suuremmissakin nopeuksissa, sillä ratista löytyvät ammattilaiskuskit. Kyseessä oli kuitenkin vain ensimmäinen osa koko reissua. 

Turvalle saapuminen

Vene saapuu Vuosaaren satamaan, jossa odottaa päivän kohde: Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Turva. Massiivinen, lähes sadan metrin pituinen alus on lähdössä partioimaan Itämerta.

Alusta lähestyttäessä näkökenttään ilmestyy sen kyljessä oleva pieni aukko, jonka eteen vene pysähtyy. Aukosta pääsee kulkemaan suoraan laivalle ja sitä voidaan käyttää operaatioissa hyödyksi ihmisten liikuttamiseen laivalle tai pois laivalta.

Seuraavaksi on aika suunnata laivan messiin, joka on yleinen kokoontumistila laivan henkilökunnalle. Messissä laivan "försti", vierailua isännöivä perämies kapteeniluutnantti Mika Uitti toivottaa meidät tervetulleeksi Turvalle.

Messistä matka jatkui hyttiin, jossa tuleva yö vietetään. Omat ennakko-odotukset hytistä täysin väärässä, sillä kylmän ja pelkistetyn huoneen sijaan silmien edessä oli läheisesti ruotsinlaivan hyttiä muistuttava paikka. 

Punkat oli aseteltu aivan kuin tuttujen laivojen hyteissä ja jopa herrain huone löytyi samasta kohtaa. Sisätilojen viihtyvyyteen on Rajavartiolaitoksen nykyisen teknisen osaston alusyksikön päällikön, komentaja Marko Aheriston mukaan panostettu
Miehistö viettää laivalla pitkiä aikoja kerrallaan, minkä takia viihtyvyyden merkitys korostuu huomattavasti. Turvalta löytyy hyttien ja messin lisäksi esimerkiksi kuntosali, jossa pääsee purkamaan paineita pitkän työpäivän jälkeen.

Laivalla asuminen

Sisätilat eivät ole kuitenkaan ainoa tekijä, joka vaikuttaa miehistön viihtyvyyteen. Sama miehistö majoittuu yhdessä laivalla pitkään, minkä takia täytyy varmistaa, että toisten kanssa tulee toimeen.

– Tämä on omanlaisensa työympäristö. Siinä, että vietetään pitkiä pätkiä yhdessä, noin 10-11 päivää kerrallaan, on hyvät ja huonot puolensa, Uitti toteaa.

Uitin mukaan Turvalla työskentelyn hyvät puolet ovat lopulta huonoja merkittävämpiä. Laivalla pyritään pitämään yllä hyvää henkeä, jotta kaikilla on hyvä olla.

– Täällä väkisinkin oppii tuntemaan ihmiset eri tavalla, Uitti lisää.

Yhteishengen merkityksen pystyi aistimaan jopa lyhyen vierailun aikana. Kaikki aluksella tulivat hyvin toimeen ja läppä lensi vapaasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita työpanoksen heikentymistä. Tositoimiin ryhdyttäessä, esimerkiksi laivan lähtiessä liikkeelle, kaikki keskittyivät selvästi tehtäviinsä ja yhteistyö sujui sutjakkaasti.

– Parasta täällä on kepeä tunnelma, Uitti kertoo. 

Tarkoituksenmukaista suunnittelua

Laivan komentosillalle saavuttaessa erilaisten näyttöjen ja muun teknologian määrä häkellyttää. Ohjaamo on varustettu 360 asteen ikkunoilla ja työpisteitä on jokaisessa kohdassa. Uitin mukaan laivaa tehdessä on hyödynnetty hyvin tarkoituksenmukaista suunnittelua, jonka avulla Turvasta on saatu mahdollisimman sopiva Rajavartiolaitokselle.

Silta on suunniteltu käytännössä peilikuvana, jotta molemmilta puolilta saadaan tarvittaessa erilaisia toimintoja käyttöön. Laivan ohjaamiseen käytettävää pistettä voidaan vaihtaa esimerkiksi vasemmasta laidasta oikeaan tarpeen vaatiessa, Uitti kertoo.

Suunnittelussa on huomioitu aluksen toimintaan vaadittava tila tarkasti. Suurikokoisen aluksen käytävillä kulkiessa tila ei herkästi lopu kesken.

Yksi ensimmäisenä silmille hyppäävistä osista Turvalla on keulassa sijaitseva helikopterikenttä. Kansi on ollut Uitin mukaan aktiivisessa käytössä ja suunniteltu tukemaan jokaista Itämeren alueella käytössä olevaa helikopterimallia.

– Vartiolentolaivue yleensä pyytää itse, että pääsee harjoittelemaan laskeutumista. Tarvittaessa annetaan polttoainetäydennyksiä, Uitti lisää.

Hyväksi havaittu tapa hoitaa tankkaaminen on usein käytetty ilmatankkaus, Uitti toteaa. 
Ilmatankkauksessa helikopterin ei tarvitse laskeutua kannelle, vaan polttoaine toimitetaan kopterille sen leijuessa laivan päällä. Uitin mukaan ilmatankkaukset ovat hyvää harjoitusta aluksen sekä kopterin henkilökunnalle.

Turva tarjoaa erilaisen työympäristön, sillä laiva on usein merillä yli viikon kerrallaan. Kuva: Oskari Aumo

Vapaata liikehdintää

Laivakierroksen jälkeen on aika lähteä liikkeelle satamasta kohti illan reittiä. Laiturista irtaantumista oli mielenkiintoista seurata maallikon silmin. Oli yllättävää huomata, että aluksen ohjaamisen hoiti suurilta osin vain yksi henkilö. 

Irtaantumisessa Turvaa ajettiin ohjailutavalla, joka mahdollistaa pienien ja tarkkojen liikkeiden tekemisen. Puikoissa toiminut henkilö pyysi välillä muita tarkastamaan ympäristöä ja tekemään hienosäätöä, mutta suurimman työpanoksen hän hoiti itse.

Vierailun aikainen reitti vei meidät Vuosaaren satamasta Isosaaren edustalle. Turvan kulkemat reitit valitaan suhteellisen vapaasti eikä käytössä ole yleensä mitään vakioreittejä. Laiva on kuitenkin nimensä mukaan ulkovartiolaiva, joten aikaa kuluu paljon ulkomerellä. Uitin mukaan perämies suunnittelee alustavasti reitin ja aluksen päällikkö päättää viime kädessä mihin liikutaan.

– Tässä työssä saattaa vaihtua nopeasti, mihinkä laivaa tarvitaan, Uitti avaa.

Turvan toiminta

Vartiolaiva Turvaa käytetään moninaisiin tarkoituksiin, mutta kyseessä ei ole aseistuksesta huolimatta sotalaiva, Uitti muistuttaa. Viranomaiskäytössä olevan laivan toiminnassa täytyy huolehtia, että voimankäyttö on vasta viimeinen vaihtoehto. 

– Täytyy muistaa, että kyseessä ei ole sotalaiva.

– Me harjoittelemme aika aktiivisesti myös Puolustusvoimien kanssa. Toimitaan erilaisissa rooleissa, Uitti avaa.

Laivan pääasiallinen tarkoitus on rajojen valvonta, mutta se taipuu moneen muuhunkin. Muita käyttötarkoituksia ovat öljyn kerääminen onnettomuuspaikoilta, kemikaalitorjunta, vesiliikenteen valvonta sekä osaltaan sotilaallinen maanpuolustus. 

– Yksi suurimmista huolenaiheista liittyy vesiliikenteen turvaamiseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan, Uitti sanoo.

Operaatioissa suurella vartiolaivalla voidaan hyödyntää kolmea eri venettä. Molemmille kyljille kyetään nostamaan pienemmät veneet, joita käytetään esimerkiksi henkilöstön liikuttamiseen. Lisäksi perässä on nosturin varassa työvene, jota voidaan käyttää monimuotoisiin tarkoituksiin.

Myös sukellustoiminta on Turvan peruskauraa, Uitti paljastaa. Aluksella on käytössä kahta sukellusteknologiaa. Laivan kyljessä sijaitsevan avattavan reiän kohdalla sijaitsee umbilikaalikaapeleita, joiden avulla sukeltajille voidaan syöttää muun muassa hengityskaasuja. Osa sukeltajista käyttää rebreather-teknologiaa, jonka avulla hengitettyä ilmaa kierrätetään.

Laivan kannelle on lisätty sukeltajien tueksi painekammio, jolla voidaan nopeuttaa syvyyksistä saapuvan henkilön palautumista. Turvalla on käytössä myös sukellusrobotti, jota hallitaan muun vedenalaisen toiminnan lisäksi aluksen vedenalaisten toimintojen keskuksesta. Sukellusrobotin lisäksi teknologiaa on tuotu alukselle dronejen muodossa, joiden käyttöä aiotaan tulevaisuudessa lisätä.

Herikopterikenttä on poikkeuksellisesti laivan keulassa, sillä perä haluttiin pitää operaatioita varten mahdollisimman tyhjänä.  Kuva: Oskari Aumo

Seuraa Turvalle

Rajavartiolaitoksen VL2025-projektissa rakennetaan kaksi kappaletta uusia vartiolaivoja. Uusi malli on nimetty Turva-luokaksi kyseisen laivan mukaan. Hankepäällikkö, komentaja Aheriston mukaan hanke etenee §tällä hetkellä suunnitteluaikataulussa.

Uusien alusten rakentaminen alkaa tämän vuoden loppupuolella ja ensimmäinen laiva valmistuu jo vuoden 2025 aikana. Toinen laiva nähdään toiminnassa vasta vuonna 2026, Aheristo lisää.

Myös Turvan kehittämiseen osallistunut Aheristo kertoo, että lähtökohdat VL2025-projektin alussa ovat olleet paremmat. Turvan suunnittelua varten kierrettiin maailmaa tutkimassa erilaisia monitoimilaivoja. TIlanne on nyt erilainen, kun vartiolaiva Turva on nähty käytössä Suomen ympäristössä ja asiasta on saatu omakohtaista kokemusta, Aheristo selittää.

– Kun Turvaa suunniteltiin, se oli valtava loikka silloisista laivoista, hän toteaa.

Suurimmat muutokset uusiin laivoihin on tehty pääkannen alle, jossa yhtenä suunnittelun prioriteettina on ollut vastuullisuus. Alusten perästä löytyy vain kaksi trusteria, kun Turvalla on näiden lisäksi keskimmäinen potkuri. Aheriston mukaan merkittävin muutos on kuitenkin uusi akusto, joka on tullut yhden koneiston tilalle.

Neljän megawatin akuston avulla pystytään vähentämään päästöjä. Vartiolaivan ollessa paikallaan toimisi se pelkästään akuston avulla eli aluksesta ei tulisi tällöin lainkaan päästöjä, Aheristo selittää. Akusto mahdollistaa lisäksi vain yhden koneiston käyttämisen esimerkiksi saaristossa ajellessa, kun Turvan kanssa toimiessa joutuisi pitämään kahta pääkonetta päällä.

Käyttötarkoitukset pysyvät

Uudet laivat ovat ulkonäöltään ja siluetiltaan hyvin samannäköisiä kuin Turva. Aheriston mukaan näkyvin eroavaisuus on työveneen siirtyminen perästä pelastusveneen paikalle. Juuri tämän takia laivoja kutsutaan Turva-luokan nimellä.

– Jos laivat laitetaan vierekkäin, saa hakemalla hakea, että kansalainen näkisi kadulta eroavaisuuksia, Aheristo kärjistää.

Ulkonäön lisäksi alusten käyttötarkoitukset ovat suunnilleen samoja, Aheristo kertoo. Turva on silti jatkossakin viranomaisen "ykkösnyrkki" sukellustehtävissä ja vedenalaisissa operaatioissa. 

– Uusiin aluksiin ei tule ainakaan tässä vaiheessa esimerkiksi Turvalta löytyvää märkäkelloa, Aheristo toteaa. 

Märkäkellosukellusjärjestelmän yhdessä aluksen paikallaanpitojärjestelmän kanssa alukselta voidaan suorittaa sukellustehtäviä ilman ankkurointia.

Rajavartiolaitoksen laivakalustoa on vuosien varrella pienennetty määrältään ja siirrytty suurempiin aluksiin. VL2025-hankkeen tarkoitus on korvata kolme Rajavartiolaitoksen käytössä ollutta laivaa: Tursas-luokka ja vartiolaiva Merikarhu. 

Miehistön löytäminen uusia laivoja varten koituu omanlaiseksi haasteeksi. Iso osa henkilöstöstä tulee luultavasti käytöstä poistetuilta aluksilta, mutta pienemmän kokoluokan aluksissa miehistöä on huomattavasti vähemmän.

– Vähän lisää tarvitaan porukkaa, Aheristo lisää.