Isoissa projekteissa tarvitaan luottamusta ja rutiinia

Tuoreessa Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjassa tarkastellaan, miten luottamus ja rutiinit rakentuvat monitoimittajaverkostoissa. Väitöskirjan tekijä peräänkuuluttaa toimijoilta monitoimittajaverkostoissa enemmän avoimuutta tavoitteidensa suhteen.

Kapteeni Markus Gardbergin väitöskirja on nimeltään Trust and Routines in Multi-supplier Networks, ja se on laadittu johtamisen tieteenalalle. Väitöskirja tarkastetaan julkisesti 10. syyskuuta kello 12 alkaen.
 
Monitoimittajaverkostolla tarkoitetaan esimerkiksi Laivue 2020 -hankkeen kaltaista projektia, jossa mukana työskentelee lukuisia eri toimittajia. Kun hankintojen toimittajia on useita, voidaan päätyä tilanteeseen, että ainakin osa toimijoista on samalla kilpailijoita keskenään. Väitöskirjaa Gardberg alkoikin laatia vuonna 2017 havaittuaan haasteet, joita monitoimittajaverkostot aiheuttavat Puolustusvoimien suorituskyvylle.
 
– Puolustusvoimien olisi hyvä huomioida tämän tutkimuksen tuloksista erityisesti havainnot avoimuuden merkityksestä: kaikkien monitoimittajaverkostoissa toimivien olisi hyvä kertoa avoimesti omat tavoitteensa yhteistyöhön liittyen, Gardberg toteaa.
 
Luottamus rakentuu väitöskirjan mukaan silloin, kun puitteet ja toiminta ovat oikeat. Puitteet ovat otolliset silloin, kun verkostoissa roolit ja vastuut ovat selkeitä. Näin voidaan määrittää missä rajoissa verkoston toimijat operoivat. Vastaavasti toimintaa kuvastavat esimerkiksi omien tavoitteiden asettaminen sekä niistä avoimesti viestiminen.
 
– Roolien ja vastuiden selkeytymisessä avainsanana voisi olla avoimuus tavoitteista. Jos kaikki tietävät toistensa tavoitteet, voivat he pyrkiä toimimaan kaikkien edun mukaisesti, jolloin roolit ja vastuut muodostuisivat selkeimmiksi, Gardberg tiivistää.
 
Rutiinien osalta väitöskirjassa esitetään, että niitä pyritään muodostamaan etenkin prosesseista ja vastuista. Prosessit koskevat niitä päivittäisiä asioita, jotka tapahtuvat verkoston sisällä, kuten laskutus ja koulutukset. Vastuilla taas kuvataan verkoston käytännön toiminnallisia rooleja sekä rakenteita, kuten hierarkiaa.
 
Rutiinien muodostuminen edellyttää vuorovaikutusta ja se voi tapahtua virallisesti esimerkiksi koulutuksissa tai epävirallisesti esimerkiksi erilaisissa työpajoissa. Sen sijaan rutiinien rakentumista hankaloittavat esimerkiksi muutokset avainhenkilöstössä, toimijoiden edustajien huonot henkilösuhteet sekä toimijoiden erilaiset tavoitteet ja prosessit, joiden yhteensovittaminen voi olla hankalaa.
 
Teoreettiselta kannalta väitöskirja tarkastelee luottamuksen ja rutiinien suhdetta ennustettavuuteen. Nykypäivänä ennustettavuus voi muun muassa helpottaa päätöksentekoa. Luottamus ja rutiinit ovat olennaisia ennustettavuuden kannalta, sillä ne antavat ainakin yhden viitteen siitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua. Mikäli eri toimijat aktiivisemmin keskittyisivät luomaan otollisia puitteita substanssinsa tuottamiselle luottamuksen ja rutiinien kautta, näkyisi se myös niiden toiminnan tuloksellisuudessa.
 
– Käytännön tasolla tieto luottamuksen ja rutiinien suhteesta ennustettavuuteen voi lopulta parantaa yritysten kannattavuutta, Gardberg summaa.

Väitöskirjan voit lukea tästä.