Irlannin hallitus haluaa helpottaa joukkojensa käyttöä ulkomailla
1960-luvulta lähtien voimassa ollut "triplalukko" rajoittaa Irlannin joukkojen käytön YK-operaatioihin.
Irlannin hallitus haluaa helpottaa rauhanturvaajien lähettämistä ulkomaille. Oppositio vastustaa suunnitelmaa, koska pelkää sen heikentävän Irlannin neutraaliutta.
Irlanti voi nykyisin lähettää joukkoja ulkomaille, jos kolme ehtoa täyttyy: hallituksen tahto, parlamentin alahuoneen enemmistö ja Yhdistyneiden Kansakuntien mandaatti. Tätä kutsutaan "triplalukoksi".
Hallitus ehdottaa nyt kolmannen lukon, eli vaatimuksen YK:n mandaatista, poistamista. Pääministeri Micheál Martin perustelee tätä sillä, että YK:n turvallisuusneuvosto on nykyään kyvytön antamaan mandaattia.
YK:n turvallisuusneuvoston viidellä pysyvällä jäsenellä (Kiina, Ranska, Venäjä, Yhdistyneet Kuningaskunnat, Yhdysvallat) on veto-oikeus kaikkiin neuvoston päätöksiin. Neuvosto ei voi tehdä päätöstä, jos yksikin pysyvä jäsen vastustaa sitä.
– Turvallisuusneuvostolla tulee olemaan vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen, toteaa Ulkopoliittisen instituutin irlantilaissyntyinen tutkija Eoin McNamara.
McNamara arvioi, että vaikka kolmannen lukon kuuluisi vahvistaa Irlannin neutraaliutta, päätäntävallan antaminen Venäjälle, Kiinalle ja muille pysyville jäsenille vain vähentää Irlannin itsemääräämisoikeutta.
Hallitus haluaa myös muuttaa sen, kuinka monen sotilaan operaatiot vaativat ehtojen täytön. Nykyään raja on yli 12 sotilasta. Hallitus haluaa uudeksi rajaksi 50.
Jos muutokset menevät läpi, Irlanti voi joustavammin osallistua nopeaa toimintaa vaativiin operaatioihin, kuten evakuointeihin.
– Afganistania evakuoitaessa 2021 Irlanti sai Suomelta apua kansalaistensa ja erikoisjoukkojensa lennättämiseen Kabulin lentokentältä.
Takkuileeko YK?
McNamaran mielestä lakimuutos antaisi Irlannille mahdollisuuden toimia joustavammin rauhanturvaamisoperaatioissa ja estäisi suurvaltoja määrittämästä, miten se käyttää sotilaitaan.
Hän mainitsee esimerkkinä ongelmallisesta tilanteesta Pohjois-Makedonian, jossa rauhanturvaoperaatio UNPREDEP päättyi ennenaikaisesti 1999 Kiinan käytettyä veto-oikeuttaan.
Väkivaltaisuudet puhkesivat uudestaan, ja Nato-johtoinen rauhanturvaoperaatio aloitettiin vain kaksi vuotta myöhemmin.
– YK:n turvallisuusneuvosto ei ole hyväksynyt uutta operaatiota 12 vuoteen. Emme voi kehittää operaatioita, joita pitäisi uudistaa, kuten UNIFIL Libanonissa, kipuilee McNamara.
On olemassa myös toinen tapa saada YK:n hyväksyntä operaatiolle. YK:n yleiskokous voi kahden kolmasosan enemmistöllä antaa mandaatin rauhanturvaoperaatiolle. Tapaa on käytetty vain kerran, vuonna 1956 Suezin kriisin aikaan.
– YK:n yleiskokous voi itse asiassa valtuuttaa YK:n rauhanturvaoperaation Uniting for Peace -periaatteen mukaisesti.
Hyvin samanlainen, toisaalta hyvin erilainen
Irlannissa puolustuspolitiikasta käytävä keskustelu on McNamaran mukaan erittäin epäileväistä. Irlantilaisilla poliitikoilla on vaikeuksia selittää, että puolueettomienkin valtioiden kannattaa hankkia hävittäjiä.
– Ihmiset kyselevät aseistaudummeko, jotta voisimme liittyä Natoon?
Eoin McNamara on puhunut Irlannin asevoimien vahvistamisen puolesta pitkään. Kuva: Eetu Kolehmainen
Irlannissa on yli viisi miljoonaa asukasta ja valtio on varakas. Silti Irlannilla ei McNamaran mukaan ole kykyä suojella itseään ulkoisilta uhilta, koska puolustusvoimiin on investoitu erittäin vähän.
– Irlantilaiset eivät voi sietää asevelvollisuutta. Toisin on Suomessa, jossa on täysin erilainen kulttuuri.
McNamara arvioi, etteivät irlantilaiset koe maan olevan suoran sotilaallisen uhan alla. Hänen mielestään Irlannin kautta kulkeviin mannertenvälisiin merenalaisiin datakaapeleihin kohdistuu kuitenkin uhka, johon maa ei pysty vastaamaan.
– Jos haluaa vaikuttaa EU:hun tai Natoon, Irlanti on hyvä kohde. Se on haavoittuvainen ja riippuvainen naapureistaan.
Neutraali itsenäistymisestä alkaen
Irlannin neutraalius perustuu historiaan. McNamara kertoo, että toisen maailmansodan aikana köyhä, vasta itsenäistynyt Irlanti nojasi puolueettomuuteen suojana ylivoimaista uhkaa vastaan, koska sillä ei ollut kykyä puolustaa itseään.
Natoon liittyminen sodan jälkeen taas oli poliittisesti haastavaa, koska toivo Pohjois-Irlannin liittämisestä Irlantiin eli, eikä sotilasliittolaisuus Yhdistyneiden Kuningaskuntien kanssa tuntunut mahdolliselta.
– Vuonna 1955 liityimme Suomen ja monen muun kanssa Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Neutraalius antoi meille myös sotilaallisen roolin, koska vaikka olimme osa länsiblokissa, esittäydyimme neutraaleina, McNamara avaa.
60-luvulla Irlannin asema rauhanturvaajamaana selkiytyi.
– Kun ONUC, YK:n rauhanturvaoperaatio Kongossa, perustettiin, irlantilaiset olivat tärkeissä asemissa. Se antoi meille roolin rauhanturvaajina.
2002 Irlanti sai oikeuden liittyä muokattuun Nizzan sopimukseen ilman vaatimusta sotilaiden lähettämisestä EU-tehtäviin. Alkuperäinen versio kaatui kansanäänestyksessä, muun muassa koska sen pelättiin heikentävän Irlannin puolueettomuutta.
Uudessa versiossa Irlanti sai oikeuden pitää kiinni triplalukosta, vaikka EU:n säännöt vaativatkin muita maita sijoittamaan sotilaita EU:n operaatioihin.
– Kuulumme länsiblokkiin poliittisesti, taloudellisesti ja kielellisesti. Ehkä sotilaallisesti emme.
