Tarinoita armeijan harmaista – Inttistoorit-podcast tallentaa kartoittamatonta kulttuuriperintöä

Kun kokonaiset miesikäluokat naisvahvistuksineen yksi toisensa jälkeen kokoontuvat kuukausiksi suomalaisten varuskuntien porttien sisälle, syntyy uusia maailmoja. Syntyy jaettuja kokemuksia: tornihuhuja parkkipaikan jäiseen asfalttipintaan telamiinaa kaivavasta vääpelistä, polttoainetta miesporukoiden illanviettojen myöhäistunteihin sekä ikimuistoisia hetkiä, joita selostetaan vävypojalle saunassa. Palvelus on monelle niin maailmaamullistava ja uniikki kokemus, että tarinoita siitä riittää vielä vuosiksi eteenpäin.

Niinpä jokainen meistä onkin varmasti saanut osansa ystävien, sukulaisten tai palvelustoverienkin palveluskokemuksista. Tarinat asepalvelusajalta ovat kuitenkin sellaista kotimaista kulttuuriperintöä, jota ei koskaan ole laajamittaisesti ja kansallisessa mittakaavassa talletettu kirjoihin ja kansiin.

Tämän Yle Kioskin Inttistoorit-podcastin takana oleva 27-vuotias toimittaja ja reservin alikersantti Lloyd Libiso pyrkii muuttamaan: Yle Areenaan ilmestyy joka torstai – hernekeittopäivänä, tietenkin – uusi otos palvelustarinoita Libison lukemina. Mies itse on suorittanut asepalveluksen meritiedustelukomppaniassa Upinniemessä, missä kipinä inttitarinoiden taltiointiin itse asiassa ensimmäistä kertaa syttyikin.

– Idea juontaa juurensa siihen, kun olin vuoden päivät varusmiehenä. Silloin tuntui, ettei ollut sellaista äänitorvea, johon voisi kertoa palveluksensa parhaat palat. Olin huomannut, että inttistoorit ovat ilmiö. Tarinoita on kaikilla: niitä kertovat faijat ja vaarit, kummisedät ja tädit. Monesti on käynyt niinkin, että kun saunaillassa joku avaa sen Pandoran lippaan, yhtäkkiä meneekin kolme tuntia, kun aletaan sotimaan ihan kunnolla, Libiso kertoo.

– Siispä ajattelinkin, että nämä jutut pitää saada jotenkin talteen. Esittelin idean tuottajalleni, joka on itsekin reservin vänrikki. Hän ymmärsi yskän, ja projektia lähdettiin edistämään.

Lloyd Libisolle Yleisradio on "unelmien työpaikka".

Mitä yhteistä on toimittajalla ja tiedustelijalla?

Oma varusmiespalvelus tarjosi Libisolle paitsi inspiraation ja tarttumapintaa Inttistoorit-projektiin myös konkreettisia ammatillisia valmiuksia.

– Sanon aina, että ensimmäinen journalistinen kouluni oli se, kun olin vuoden meritiedustelijana. Mitä yhteistä on toimittajalla ja tiedustelijalla? Molempien työ on hankkia tietoa. Intissä ensimmäistä kertaa ymmärsin, mikä tiedon arvo on ja miten sitä hankitaan, Libiso toteaa.

Myös podcastin tekemiseen liittyy oleellisena osana tiedonhankinta – vaikkakaan sotilaallisen tiedonkeruun lainalaisuudet nyt eivät rauhan aikana pädekään. Tarinoiden keräämiseen Libisolla on monia keinoja.

– Juttuja kerätään monella tapaa. Tarinoita lähetetään paljon somealustoilla, kuten vaikka Facebookissa ja Instagramissa. Paljon tulee myös sähköpostitse. Toki kerään niitä muutenkin. Jos minulle intoutuu kertomaan mehukkaan tarinan, näppäränä jätkänä kirjoitan sen ylös.

Kertomuksia on tullut paljon, ja Libison mukaan niitä lähetetään edelleen "jatkuvana virtana", joka ei mitä ilmeisimmin ole vähään aikaan ehtymässä. Aineistoa siis riittää, ja jo ilmestyneistä jaksoista saatu palaute on ollut lupaavaa.

– Tarinoita lähettäneet ihmiset ovat lähettäneet hauskoja viestejä siitä, miten siisteiltä omat tarinat kuulostavat tuohon muotoon puettuina. Kiinnostavaa on myös se, miten eri näkökulmista eri ihmiset kuuntelevat inttijuttuja. Olin erään luutnantin kanssa lounaalla, ja hän kertoi kuunnelleensa podcastia työkavereidensa kanssa. Heitä olivat huvittaneet eri asiat kuin nyt palvelevia varusmiehiä tai vaikkapa heitä, joiden palveluksesta on vierähtänyt jo useita vuosia.

Palvellessaan tiedustelijana Libiso oppi paljon tiedon arvosta ja hankinnasta.

Yhteisiä nimittäjiä

Libisolle lähetetään tarinoita monesta saapumiserästä ja varuskunnasta, ja tulevien aiheiden kirjo on laaja aina läheltä piti -tilanteista varusteiden katoamiseen ja erikoisjoukkomiesten kommelluksiin. Tarinoita kerätessään hän on kuitenkin havainnut, että oli aika ja paikka mikä tahansa, jotkut asiat eivät koskaan muutu.

– Olen huomannut, että ihminen ei ole hirveästi muuttunut. Puolustusvoimissa on uudistettu kalustoa, on virtuaalisia oppimisalustoja ja sen sellaista. Kun mennään ryynäämään tuonne metsään, ihminen on kuitenkin edelleen ihan samanlainen. Samanlaisia kokemuksia ja ihmisprofiileja nousee esiin kaikista sukupolvista. Sään armoilla oleminen, väsymys, vitutus ja muut vahvat tunteet ovat yhteisiä nimittäjiä, jotka ovat tulleet kaikilla palveluksessa vastaan. Ne tuovat mahdollisuuden mokata tai onnistua oikein kunnolla, ja niistä hetkistä hyvät tarinat syntyvät.

Tarinoita tulee toki paljon erilaisia, mutta kestosuosikeiksi nousseita aiheita löytyy. Libiso nostaa esimerkeiksi erinäiset ihmisulosteeseen ja taisteluharjoitukseen liittyvät kommellukset. Niitä lähetetään yhtenään.

– Kun tein videon, jossa kerroin tarinan siitä, kuinka heitin rinkkani paskaan, se avasi kunnon paskahanan. Siihen liittyy paljon erilaisia juttuja: kuka on tetsannut sinne, kuka on pudonnut sinne ja kuka ikinä mitäkin. Myös taistelussa sattuneista kömmähdyksistä kuulee paljon – toki myös niistä hemmetinmoisista onnistumisista, joissa yksi taistelija pistää hirveän määrän porukkaa nippuun, Libiso naureskelee.

– Se ei katso koulutusta eikä sotilasarvoa, keneltä tulee mehukkain stoori. Voi olla ihan joku sotilaskeittäjä, joka on laittanut ihan hösseliksi – tai sitten joku kokelas, joka on mokannut niin pahasti, että uskaltaa vasta nyt kertoa tarinansa.

Entä alikersantti Libiso itse? Jäikö vuoden palveluksesta käteen "mehukkaita stooreja"?

– Onhan niitä, mutta ei niitä kaikkia tässä voi paljastaa, hän nauraa.

– Yksi sellainen, joka kertoo ehkä jotain itsestäni, on, kun seisoimme muodossa valmiina aliupseerikoulun johtamisharjoitukseen. Meitä oli siinä ehkä jotain 150, ja yliluutnantti oli lähettämässä meitä matkaan. Hänen viimeiset sanansa ennen harjoituksen alkua olivat: "Libiso, te olette todella näppärä kaveri, mutta nyt ei sitten oikeasti mitään kikkailuja.”

Uusi Inttistoorit-jakso ilmestyy Areenaan joka torstaiaamupäivä. Podcastiin voi tutustua tästä linkistä.