Intti on yhtä kuplaa

Turvallisesta arjestaan laastarin lailla irti repäisty uusi alokas oppii yllättävän pian talon tavoille. Jo ensimmäisillä viikonloppulomilla kaverit kuulevat sotilaanalun puheenparressa kummallisia sanoja ja varsin nopeasti oppivat, että hänen kanssaan keskustellessa puhe kääntyy vääjäämättä asepalvelukseen.

Intti on kupla, jonka ymmärtäminen on ulkopuolisille haastavaa. Suuren organisaation sisältä löytyy kuitenkin alakuplia, jotka voivat olla aikaan, koulutushaaraan tai vaikka paikkaan sidottuja. Jääkäriprikaatissa palvelevan tiedustelijan kokemus varusmiesajasta on varmasti erilainen kuin Vekaranjärvelle määrätyn kirjurin. Tästä huolimatta varusmies sisäistää hämmästyttävän nopeasti, mitkä ovat kunkin aselajin ja joukko-osaston erityispiirteet.

Esimerkiksi sotilaspoliisit pitävät itseään puolustusvoimien taktisimpana joukkona ja kulkevat taisteluliivin reisilevy jalkaan kiinnitettynä lomienkin aikana. Oikeastihan spollet palveluksensa aikana lähinnä istuvat Defenderissä munkkia mussuttamassa. Joskus harvoin "keissin" sattuessa päälle hyökkäävät aggressiiviset spol-miehet ja -naiset sitäkin innokkaammin kohteensa kimppuun. Onhan voimankäyttövyö tehty käyttöä varten.

Viestikuplassa elävät varusmiehet ovat hieman yksinkertaisia. Kukaan ei ole sinne halunnut, vaan sinne ovat päätyneet yksilöt, joiden kyvyt riittävät juuri ja juuri parikaapelin vetämiseen. Lähes varmaa on myös se, että viestikomppanioiden kuuluisa sisäkuri on seurausta vain siitä, että viestimiehillä on harjoituksissaan uskomattoman helpot oltavat lämpimissä konteissaan. Nämä metsän muumit ovat epäilyttävän onnellisia saadessaan viestin kulkemaan, ikään kuin oletusarvo olisi se, että yhteyksissä on jotain vikaa. Ja onhan niissä. Aina.

Reserviupseerikoulutukseen valitut varusmiehet ovat ylimielisiä ja uskovat muuttuneensa sotajumaliksi sillä hetkellä, kun Er Uu Koon portit heille aukenivat. He suhtautuvat muihin varusmiehiin hieman säälien, eivätkä tosiasiassa pidä edes kantahenkilökuntaa juuri minään.

Laivamiehet jaksoivat sykkiä peruskoulutuskaudella vain päästäkseen haluamaansa palveluspaikkaan. Tämän jälkeen heidän ei sitten tarvitsekaan tehdä mitään sotilaallista palveluksensa aikana.

Tiedustelijat ovat yksinkertaisesti päästään vialla, eihän kukaan voi oikeasti pitää ryynäämisestä niin paljon. Sotilaskuljettajat puolestaan ovat laiskanpulskeita töhöjä, jotka harjoituksissakin nukkuvat lakisääteiset kymmenen tunnin yöunensa.

Jokainen yllä olevista kuvauksista perustuu palvelukseni aikana kuulemiin tornareihin, yleistyksiin tai ennakkoluuloihin. Valitettavan usein ihminen, joka on heittänyt ennakkoasenteensa ilmoille, on tehnyt sen tosissaan. Varusmiehet, joilla on kattava käsitys ainoastaan itse saamastaan koulutuksesta, laukovat totuuksia milloin mistäkin koulutushaarasta.

Muiden polkemisessa maahan ei ole mitään järkeä, sillä aselajit ja koulutushaarat tarvitsevat toisiaan. Sellaisia supersotilaita, jotka voittaisivat taistelut ilman muiden tukea, ei ole. Esimerkiksi viestivälineet eivät liiku ilman kuljettajia. Toisaalta sotilaspoliisit tarvitsevat viestimiesten kautta kulkevaa tilannekuvaa ympäristön tapahtumista ja kuljetuskeskukset sotilaspoliiseja suojakseen.

Positiivinen aselajiylpeys on eri asia kuin toisten vähättely.