Immolassa muurattiin peruskivi turvalliselle ja terveelliselle tulevaisuudelle

Rajavartiolaitos on jo pitkään kamppaillut epäterveellisten ja huonokuntoisten toimitilojen kanssa. Keskiviikkona 22.9. muurattiin Immolan uuden esikuntarakennuksen peruskivi näyttävin menoin, mikä toimii alkusoittona monille Rajavartiolaitoksen toimitilojen uudistamiselle.

Immolassa tehtävä rakennusten uudistushanke on ensimmäinen ja isoin Rajavartiolaitoksen kohde laajemmassa uudistamishankkeessa. Immolan rakennushanke tulee kustantamaan noin 42 miljoonaa euroa. Rajavartiolaitoksella kunnostettavaa kuitenkin riittää myös Ivalossa ja Onttolassa sekä monilla rajavartioasemilla. Yhteensä rahaa on varattu työtilojen parannuksiin noin 70 miljoonaa euroa. 

Muurauspäivän mediatilaisuuden Immolassa Kaakkois-Suomen Rajavartiolaitoksella laittoi käyntiin sisäministeri Maria Ohisalo puhumalla terveellisten ja turvallisten toimitilojen tärkeydestä. 

– Sisäasianhallinnossa on jo vuosia ollut haasteena joidenkin toimitilojen erittäin huono kunto. Osa henkilöstöstä on oireillut sisäilmaongelmien vuoksi ja henkilöstöä on jouduttu siirtämään työskentelemään myös väistötiloihin.

Tämän hän listaa yhdeksi syyksi hallituksen päätökseen asettaa tavoite terveellisten, turvallisten ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten toimitilojen järjestämisestä turvallisuusviranomaisille. Nyt hallitus on osoittanut valtiovarainministeriön alaiselle Senaatti-kiinteistöille tarvittavan rahoituksen toimitilojen kunnostamiseen. 

Ohisalo myös kiitteli vuolaasti Rajavartiolaitosta työpanoksesta ja joustavuudesta, kun koronapandemia romahdutti aiemman selvässä kasvussa olleen ulkorajaliikenteen, ja samanaikaisesti tilalle tulivat uudet pandemian torjuntatehtävät sisärajoilla. 

– Muutamassa vuorokaudessa sisärajoille piti järjestää sisärajavalvonta, joka tarkoitti laajoja rajavartiolaitoksen henkilöstön komennuksia uusille työpaikkakunnille ja kiireisiä valmisteluja toiminnan uudelleen järjestämiseksi. 

Sisäministeri sivusi puheessaan myös sunnuntaista Amorellan onnettomuutta ja meriliikenteeseen liittyviä kysymyksiä. Ohisalo varoitteli riskin suurempaan inhimilliseen tai ekologiseen katastrofiin olevan todellinen, ja tästä syytä myös Rajavartiolaitoksen kalustoa on jatkuvasti kehitettävä ja henkilöstöleikkauksia vältettävä. Myös tähän on hallitus budjetissaan varannut rahaa. 

– Hankkeet toimivat myös kansantalouden kannalta elvyttävinä toimina ja ylläpitävät työllisyyttä tilanteessa, jossa työllisyytemme tarvitsee vahvistamista. 

Immolan projektin valmisteluissa mukana olleita henkilöitä kävi vuorotellen kippaamassa laastia peruskiveen. Myös sisäministeri Ohisalo pääsi muuraushommiin. 

Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara aloitti puheensa väkevästi linjaamalla Rajavartiolaitoksen tehtävät. Niihin kuuluu rajaturvallisuus, meriturvallisuus ja kriisivalmius. Meriturvallisuustehtävistä konkreettinen esimerkki oli Viking
Amorellan karilleajo, jossa ihmisten pelastaminen ja ympäristön suojaaminen kuuluivat
Rajavartiolaitokselle. Itse aluksen pelastaminen taas kuuluu kaupallisille toimijoille.
Rajavartiolaitoksen tehtävien hoidossa korostuvat ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi
suorituskykyinen kalusto ja välineistö.

Kostamovaara kiitteli sisäiministeriä ja hallitusta siitä, että toimitilat pääsevät vihdoin uudistukseen ja kalustoa päivitetään, vaikka vielä viime talvena tilanne näyttikin huonolta. Huoli kuitenkin painoi edelleen päällikön rinnassa. 

– Meillä on näköpiirissä vuodesta 2023 lähtien merkittävä aukko toimintamme edellytyksissä
eli määrärahoissa. Summa on noin 20 miljoonaa euroa, joka voidaan hoitaa kahdella tavalla:
lisärahoituksella tai sopeuttamalla, joka tarkoittaa henkilöstövähennyksiä ja operatiivisen
suorituskyvyn leikkauksia rajoilla ja merellä.

Kenraaliluutnantilla riitti kuitenkin uskoa siihen, että vaje saadaan vastuullisesta täytettyä, eikä leikkauksia jouduta tekemään. Toimitilojen uudistuksissa oltiin otettu tehokkuus huomioon, ja tilojen määrää saatiin karsittua 20 prosenttia. Tärkeintä oli kuitenkin se, että murhe epäterveellisistä toimitiloista saadaan poistettua. 

– Turvallisten ja terveellisten toimitilojen osoittaminen työntekijöille on aivan ensimmäisiä ja minimivaatimuksia, joita työnantajalla on, ja siitä on tietenkin pidettävä kiinni, hän toteaa

Ohisalonkin mainitseman puoli vuotta jatkuneen sisärajavalvonnan Kostamovaara nostaa ehkäpä sotien jälkeisen ajan merkittävimmäksi operaatioksi Rajavartiolaitokselle. Enimmillään sisärajavalvontaan sitoutui neljäsosa koko Rajavartiolaitoksen henkilöstöstä, mikä tarkoitti satojen rajavartijoiden komennuksia työskentelemään uusille paikkakunnille. 

– Tällä hetkellä ollaan siinä tilanteessa, että sisärajavalvontaa on vain Helsinki-Vantaan lentokentällä, ja nyt lähiaikoina kuullaan missä rajavartiolaitoksen joukot ovat ensi maanantaina.

Vaikka investoinnit toimitiloihin ja kalustoon ovatkin nyt isoja, päällikkö muistutti, ettei niitä tarvitse tehdä joka vuosi, eikä edes joka kymmenes vuosi. Vastaavan tasoisia hankkeita tarvitaan 30-40 vuoden välein. 

– Nyt on aika investoida, jos nämä valtakunnalliset suorituskyvyt halutaan ylläpitää, ja minun
mielestäni ne välttämättä tarvitaan, Kostamovaara toteaa.

Viimeisenä estradille astelee puhettaan pitämään Senaatti-kiinteistöjen aluejohtaja Jyrki Reinikainen. Hän puhuu muun muassa Immolan alueen kultturillisesta merkityksestä. Moni alueelle rakennettu talo edustaa 1930-luvun funktonalistista arkkitehtoonista suuntausta. Nämä rakennukset ovat nykyään suojeltuja. Tästä syystä niitä ei pureta, vaan ne kunnostetaan ja laitetaan uusiokäyttöön.

Reinikainen myös korostaa, että Immola-projektissa kaikkea haluttua ei voitu saada, vaan lukuisten neuvottelujen jälkeen päästiin kompromissien ja moninaisten suunnitelmien kautta kustannustehokkaimpaan ratkaisuun. 

Reinikainen myös kuvaili uutta esikuntarakennusta, jonka peruskivi tilaisuudessa muurattiin. 

– Rakennuksessa on yksi maanalainen ja kaksi maanpäällistä kerrosta. Arkkitehtuuri tulee olemaan asiallista ja hieman erilaista, mutta soveltuu noiden valkoisten funkkisrakennusten kylkeen, hän kertoo.  

Samalla hän toi esille mediatilaisuuden tärkeimmät teemat, jotka kuuluivat kaikkien puhujien puheissa. Toimitilojen turvallisuus, terveellisyys, tehokkuus ja toiminnallisuus ovat ensisijaista ja välttämättömyys, jotta työntekijöille voidaan turvata oikeanlaiset työolosuhteet. 

Muuraukseen osallistuneet henkilöt saivat muistoksi ja kiitokseksi projektiin osallistumisesta lastat.

Rakuunasoittokunnan sotilassoittajat pitivät huolen musiikillaan tilaisuuden juhlallisuudesta. Tilaisuus päätettiin Heikki Klemetin "Suomen vartioon", joka on Rajavartiolaitoksen kunniamarssi. 

Rajavartiolaitoken päällikkö kertoo Immolan ainoan varusmiesyksikön, eli erikoisrajajääkärikomppanian, tilan olevan ainoa hyvässä kunnossa oleva rakennus alueella. Varusmiehiin projekti ei siis juurikaan vaikuta. Yhden muutoksen hän kuitenkin löysi.
–Varusmiehet ovat siinä mielessä joutuneet kärsimään, että he ovat joutuneet tilapäisruokalaan. Se ruokala on kuitenkin upseerikerho, hän naurahtaa.