Ilmavoimissa vain taivas on rajana

Sotilasmestari Teppo Hildén on valvonut Suomen ilmatilaa jo 30 vuotta, omasta varusmiespalveluksestaan lähtien. Aliupseeriston vaativimmissa tehtävissä toimiva Hildén johtaa niin hävittäjien taistelulentoja kuin valvontajaoksensa henkilöstöä.

Hildén palvelee Karjalan lennostossa Rissalassa 7. pääjohtokeskuksen valvontakeskuksessa 2. ilmavalvontajaoksen johtajana. Tehtävä on vastuullisen lisäksi monipuolinen: perustyöpäivään voi kuulua niin hallinnollisia tehtäviä esimiesasemassa, alueellisen koskemattomuuden valvontatyötä kuin hävittäjien taistelujohtajana toimimista.

Hildén kertoo työnsä kaikkien osa-alueiden tarjoavan omia haasteitaan. Esimiesasemassa on kannettava vastuuta muun muassa alaistensa urasuunnittelusta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä.

– On palkitsevaa, kun näkee pitkältä ajalta miten nuori sotilas alkaa kehittyä, hakeutua erilaisiin tehtäviin ja edetä urallaan, Hildén kertoo.

– Hävittäjien taistelujohtaminen taas on hyvin hektistä, siinä sekuntiaikataululla tehdään päätöksiä, kerrotaan tilannekuvaa vastustajista sekä annetaan ohjeita ilmassa oleville hävittäjille.

Harjoituslento kestää tyypillisesti noin tunnin ja se vaatii tarkkuutta ja keskittymistä, jotta ilmassa olevien hävittäjien taistelu on tehokasta ja myös turvallista.

Valvontatehtävissä valvotaan Suomen ja sen lähialueiden ilmatilaa jatkuvasti. Valvontakeskuksen havaittua poikkeavaa lentotoimintaa, käskee Ilmaoperaatiokeskus tarvittaessa operatiivisen tunnistuslennon ilmaan tarkastamaan kohteen.

Vaihtelevat tehtävät tarkoittavat myös vaihtelevia työaikoja. Hildén kertoo vuorotyön sopineen aina hyvin yhteen myös siviilielämän kanssa.

– Pitää osata päivällä nukkua ja huomioida, ettei yritä liikaa. Silloin kun lapset olivat pieniä, se oli vähän rankempaa, jos yövuoron jälkeen piti tyttären perässä juosta, Hildén naurahtaa.

Jatkuvaa kehitystä

Monipuoliset tehtävät vaativat vastuunkannon lisäksi motivaatiota kehittää omaa osaamistaan. Valvonta- ja johtamisjärjestelmiä tulee päivittää jatkuvasti.

– Tämä on tekninen aselaji, muutoksia ja kehitystä tapahtuu koko ajan, Hildén sanoo.

Nato-jäsenyys tulee syventämään kansainvälistä yhteistyötä kumppanuusmaiden kanssa myös ilmatilanvalvonnan osalta, minkä lisäksi vuonna 2026 Lapin lennostoon saapuvat Suomen uudet yhdysvaltalaiset F-35 -häivehävittäjät. Pian sen jälkeen ne saapuvat myös Rissalaan, jossa niitä odotetaan innolla. 

– Kolmekymmentä vuotta kun on asioiden ympärillä ollut, on koko ajan nähnyt Ilmavoimien järjestelmien kehittymisen, ja ollut siinä mukanakin. Nyt sitä osaa katsoa asioita jo isommasta perspektiivistä, Hildén toteaa.

– Koko ajan on uutta opittavaa, joka ikinen päivä.

Vaikka Hildénin isä ja isoisä ovat molemmat palvelleet Ilmavoimissa, ei ura Puolustusvoimissa ollut tuoreen alikersantin ajatuksissa kuin vasta varusmiespalveluksen loppupuolella. Suoritettuaan palveluksensa Tikkakoskella vuonna 1993, Hildén jäi suoraan töihin tutkamittaajaksi, kunnes siirtyi kolme vuotta myöhemmin Rissalaan.

Uransa aikana hän on "kerennyt näkemään tätä hommaa" useasta eri perspektiivistä johtokeskusalalla. Vuonna 2015 Hildén aloitti yhdessä kollegansa kanssa valvontajohtajan tehtävät ensimmäisenä aliupseerina Suomessa. Aikaisemmin tehtävään oli valittu opistoupseereita.

– Kun tilannetta katselee aliupseerin silmin, aikaisemmin kun palkattiin henkilö, hän pysyi sen kolmekymmentä vuotta samassa tehtävässä. Nyt urapolkua on alkanut löytyä, kuten myös vaativampia tehtäviä ja erilaisia mahdollisuuksia, Hildén toteaa.

Vaativassa esimies- ja asiantuntijatehtävässä toimiva Hildén toteaa kasvaneensa ajan saatossa tehtävän vaatimiin saappaisiin. Työtehtäviin varmuutta tuo iän ja kokemuksen lisäksi vahva yhteistyö kollegojen kanssa.

– Se on periaatteessa sitä omaa arkista elämää, ei sitä oikeastaan pysähdy ajattelemaan. Siviilimaailmaan se on näkymätöntä työtä paljon, Hildén kuvaa vastuullisia tehtäviään.

Taistelujohtajatehtävien siivellä Hildén on päässyt myös hävittäjien takapenkille lukuisia kertoja. Millainen on Hawkin tai Hornetin tarjoama kyyti?

– Linnanmäki ei ole mitään siihen verrattuna, Hildén naurahtaa.

Sotilasmestari Hildén on uransa aikana työskennellyt valvonnan ja taistelunjohdon operointitehtävissä, valvontajärjestelmien kehitystyössä sekä esimiestehtävissä. Kuva: Tuomas Härmä

Taivas on rajana

Voimavarakseen Hildén toteaa työyhteisönsä, jonka yhteistyö toimii hyvin paitsi työaikana, myös sen ulkopuolella. Lennoston henkilöstö viettää vapaallakin aikaa yhdessä niin jääkiekkokaukalossa, laskettelurinteissä, kalastusreissuilla kuin lomamatkoillakin. Lennoston alppimestaruuskilpailuitakin on järjestetty.

– On meillä tässä sellainen 'poteroon ei jätetä' -työyhteisö, Hildén kuvailee.  

– Meillä on tiivis porukka, ja jos jonain hetkenä suorituskykyä tultaisiin mittaamaan, on porukka hitsautunut hyvin yhteen, hän kertoo.

Ukrainan sodan Hildén kertoo johtaneen oman toiminnan tarkasteluun uudessa valossa. Valmius säilyy Rissalassa hyvällä tasolla.

– Totta kai sitä on miettinyt, että ei ole mahdottomuus että tälläiset konfliktit tulisivat meidän kohdalle, sitä mahdollisuutta ei voi sulkea pois, hän sanoo.

Vaikka säädettyyn eläkeikään on vielä reilu seitsemän vuotta aikaa, ovat tulevaisuudensuunnitelmat ainakin osittain jo selvillä. 

– Unelmissa on, ettei talvella enää tarvitse lumikolaa työntää, Hildén naurahtaa. 
– Lämpöiseen pitäisi päästä.

Alasta kiinnostuneille varusmiehille Hildén painottaa työssä tarvittavaa kiinnostusta alaa kohtaan sekä motivaatiota kehittää itseään. 

– Jos kiinnostaa ylipäätänsä ilmailu, tekniikka ja vastaavat, täällä taivas on rajana.