Ilmavoimien komentaja vaihtui juhlallisin menoin – uusi komentaja: "Edelleen se päätyökalu on monitoimihävittäjä"
Prikaatikenraali Timo Herranen pitää tärkeimpinä tehtävinään kansainvälisen yhteistyön vahvistamista ja uusien asejärjestelmien käyttöönottoa.
Kabinetissa käy kuhina, kun valkolakkiset kenraalit, ystävät ja kollegat käyvät onnittelemassa Ilmavoimien tulevaa komentajaa, prikaatikenraali Timo Herrasta.
Päivä on ylevä, mutta se ei tarkoita, etteikö voisi olla hauskaa. Väistyvä komentaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen lohkaisee vitsin, joka kirvoittaa Maavoimien komentajasta, kenraaliluutnantti Pasi Välimäestä mehevät naurut.
Keränen kertoo pitävänsä suurimpana perintönään F-35-hävittäjien hankintapäätöstä seuranneiden järjestelyjen valvontaa sekä Ilmavoimien luotsaamista monikansalliseen organisaatioon Suomen liityttyä sotilasliitto Natoon.
Ilmavoimissa Keränen kiittelee, kuinka jouhevasti langat ovat pysyneet käsissä aina komentajien vaihtuessa. Hän itse aloitti Ilmavoimien komentajana kesäkuussa 2022.
– Meillä on hyvä jatkumo. Tulevaisuus näyttää valoisalta.
Keräsellä on siksikin täysi luotto seuraajaansa, koska tämä toimii tällä hetkellä Ilmavoimien esikuntapäällikkönä, joten talo on tälle entuudestaan tuttu. Keräsellä on seuraajalleen vain yksi neuvo annettavanaan.
– Ole oma itsesi!
Tarkkoja tulevaisuudensuunnitelmia Keräsellä ei vielä ole, mutta se ei häntä tunnu haittaavan.
– Olen elänyt aina hetkessä, että en ole sillä tavalla miettinyt tulevaisuutta. Nautitaan siitä, missä ollaan ja sitten mennään eteenpäin.
Ilmavoimien väistyvä komentaja Juha-Pekka Keränen pitää komentajainvälistä jatkuvuutta suurena valttikorttina. Kuva: Elmeri Lehti
Monta rautaa tulessa
Tulevalla komentajalla suunnitelmia sen sijaan piisaa. Prikaatikenraali Timo Herranen kertoo, että vuosikymmenen loppuun saakka komentajaa työllistävät juuri F-35-hävittäjät, mutta myös Maavoimille Israelista hankittava Daavidin linko -ohjusjärjestelmä.
Herranen painottaa luonnollisesti myös kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä Naton jäsenenä. Erityisesti hän nostaa esiin pohjoismaisen koordinaation merkityksen.
– Se, että me pystymme kimpassa Pohjolan operaatioita johtamaan ja sitten myös tukeutumaan toisten tukikohtiin, hän pohtii.
Ukrainan sodan opit omaksutaan nopeasti
Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa on seurattu myös Ilmavoimissa tarkalla silmällä. Herrasen mukaan sodasta opitut asiat vahvistavat entisestään Puolustusvoimien vallalla olevaa doktriinia, jossa ilmaherruuden hankkiminen ja ylläpitäminen on ensisijaista.
Herranen nostaa liikkuvuuden Ilmavoimille tärkeäksi ominaisuudeksi, jossa viime aikoina kehitystä on tapahtunut.
– On opittu liikkumaan ja vaihtamaan ryhmitystä tukikohdissa ja tukikohtien välillä.
Ukrainan sota on myös haastanut ajatusmallia lyhyemmällä aikajänteellä tapahtuvista taisteluista, Herranen paljastaa. Nyt varautumista kehitetään myös pitkäkestoisempiin skenaarioihin.
Droonit ovat tulleet jäädäkseen
Ukrainan taistelutantereilla käytetyt droonit ovat tuoneet nykyaikaiseen sodankäyniin aivan uudenlaisen ketteryyden ulottuvuuden. Myös Herranen tunnistaa tämän.
– Drooneista paljon puhutaan, ne ovat tulleet kentälle kyllä. Niiden hyödyntäminen ja myöskin torjunta ovat sellaisia asioita, joita meillä kehitetään.
Parrasvaloihin ne eivät kuitenkaan Ilmavoimissa pääse.
– Ei missään tapauksessa pääpainotus. Ajattelen näin, että tässä ilmasodankäynnissä ja ylipäätään sodankäynnissä, ne ovat apukeino muiden joukossa.
– Ilmataistelussa edelleen se selkäranka ja päätyökalu on se monitoimihävittäjä.
Suomen lipun hulmutessa katselmuksessa koko paraatikenttä vaikeni. Kuva: Elmeri Lehti
Ohimarssi ja ylilento kruunasivat komentajakauden
Keränen kehui Herrasta jäähyväispuhessaan vuolaasti.
– Hän on sitoutunut, eteenpäin katsova sekä päämäärähenkinen ja asioitava aikaan saava upseeri. Hänellä on pitkäaikainen kokemus meneillään olevista projekteista ja hän omaa myös hyvät kansainväliset verkostot.
Herranen puolestaan kiitti ja kehui vastapuheenvuorossaan edeltäjäänsä hänelle erinomaiseen kuntoon jätetystä joukosta.
– Olen urallani oppinut, että seisomme tosiaan edeltäjiemme leveillä hartioilla. Lupaan tehdä parhaani omalla vahtivuorollani.
Lopuksi komentajat ottivat vastaan ohimarssin yhdessä Puolustusvoimain komentajan, kenraali Janne Jaakkolan kanssa. Hornetien ylilento ja sen jyly saattelivat kenraalimajuri Keräsen reserviin.
– Kerrankin voin sanoa varusmiehelle, että minulla on vähemmän aamuja jäljellä! Keränen leukailee hyvästiksi.