"Avaruus on toimintaympäristönä todella kiehtova" – Ilmavoimien komentaja Timo Herranen aloittaa Puolustusvoimien avaruuskomentajana

Uusi avaruuskomentaja näkee avaruuden olevan yhä tärkeämpi osa modernia taistelukenttää.

Ilmavoimat suuntaa katseensa kohti tähtiä, kun Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen aloittaa nykyisen tehtävänsä ohella Puolustusvoimien avaruuskomentajana.

– Tehtävä on todella mielenkiintoinen ja avaruus toimintaympäristönä todella kiehtova. Vaikka Puolustusvoimissa on tehty avaruuden eteen työtä aiemminkin, on siinä edelleen paljon opittavaa, Herranen kommentoi Ruotuväelle.

Uusi avaruuskomentaja näkee avaruuden olevan yhä tärkeämpi osa modernia taistelukenttää.

– Avaruus on erittäin tiiviisti mukana inhimillisessä toiminnassa ja sodankäynnissä sen rooli on täysin keskeinen kaikissa puolustushaaroissa, Herranen perustelee uutta tehtävää kirjoituksessaan Ilmavoimien verkkosivulla.

Tikkakoskella koulutettavista astronauttijääkäreistä haaveilevat joutuvat kuitenkin vielä odottamaan, sillä avaruuskomentajan kontolla lepäävät varsin toisenlaiset vastuut.

Herrasen mukaan avaruutta hyödynnetään sotilaallisesti esimerkiksi navigoinnissa ja elektronisessa vaikuttamisessa mutta toisaalta myös tiedustelussa, valvonnassa, satelliittikommunikoinnissa sekä tilannekuvan rakentamisessa.

Varsinkaan viimeksi mainitut eivät ole Puolustusvoimille uusia asioita, vaan niihin liittyvää työtä on tehty jo vuosien ajan, Herranen kertoo. 

Hänen mukaansa avaruuskomentajan roolin ja sen mukana tulevien rakenteiden luominen mahdollistaa keskitetymmän johtamisen, mikä puolestaan helpottaa kansainvälistä ja kotimaista yhteistyötä, kun koko organisaatio pystyy ”puhumaan yhdellä äänellä”.

Avaruuskomentaja ei saa kuitenkaan johdettavakseen Avaruusvoimia, jonka luomista tasavallan presidentti Alexander Stubb väläytti Ruotuväen haastattelussa kesäkuussa, vaan kyse on Ilmavoimien alaisuudessa toimivasta rakenteesta.

Alkajaisiksi avaruuskeskus

Herranen paljastaa, että valmisteilla on Puolustusvoimien avaruuskeskuksen perustaminen osaksi ilmaoperaatiokeskusta. Sen tehtäviin lukeutuisivat muun muassa avaruustilannekuvaan ja sen jakeluun liittyvät asiat.

– Tehostamme myös avaruudesta saatavien tietojen jakamista operatiivisille tarvitsijoille, eli puolustushaaroille ja esimerkiksi armeijakunnille.

– Tänä päivänä avaruudesta käsin on mahdollista seurata toimintaympäristöä hyvinkin tarkasti.

Lisäksi avaruudesta voi Herrasen mukaan tuottaa tietoa taistelukentän ryhmitysmuutoksista, asejärjestelmien kohteista ja lähestyvistä uhista.

Omia satelliitteja yläilmoihin

Puolustusministeriö on solminut aiesopimuksen satelliittien hankinnasta suomalaisen Iceye-yrityksen kanssa. Iceye kehittää SAR-tutkilla eli suuren laskennallisen läpimitan tutkilla varustettuja satelliitteja, joiden etuna on se, että ne tuottavat suhteellisen tarkkaa kuvaa sääolosuhteista riippumatta.

Puolustusministeriön osastoesiupseeri Antti Korpi ei kommentoi hankittavien satelliittien tarkkaa lukumäärää mutta toteaa, että hanketta pyritään edistämään nopealla aikataululla.

Puolustusvoimien hankkiessa omia satelliittejaan valvontakyvyn riippumattomuus parantuu, sanoo Herranen. Hän mainitsee, että Atlantic Trident 25 -harjoituksessa käytettiin Iceyen tuotteita ilmaoperaatioiden toimeenpanemisessa.

– Harjoitustoiminnasta saadaan arvokasta käytännön tason kokemusta avaruuden hyödyntämisestä operaatioissa.

Herranen toteaa Ruotuväelle, että Iceye on hyvä esimerkki ennakkoluulottomasta ja ketterästä suomalaisesta tekemisestä, joka on myös huomattu maailmalla.

– Se antaa meille lisää uskottavuutta.

Herranen huomauttaa kirjoituksessaan, että tämän päivän yhteiskunta on monelta osin riippuvainen avaruudesta. Paikannusteknologia, sään ennustaminen ja vaikkapa metsäpalojen valvonta perustuvat avaruustoimintoihin. 

Juuri siksi siviili- ja sotilaspuolen yhteistyö avaruustoiminnassa on Herrasen mielestä niin tärkeää. Kummallakin osapuolella on oma roolinsa, mutta yhteistyö voi johtaa kaksikäyttöteknologioihin. Sanalla tarkoitetaan teknologioita, joita voi käyttää niin sotilaallisessa suunnittelussa kuin siviilipuolen tarkoituksiin.

Strategia näyttää kansalliset askelmerkit

Valtioneuvosto julkaisi viime vuoden lopulla avaruusstrategian. Siinä määritetään Suomen tavoitteet ja päämäärät avaruusasioissa seuraavaksi kuudeksi vuodeksi.

Korpi kertoo, että Suomessa ei tällä hetkellä ole käytössä keskitetyn avaruushallinnon mallia, vaikka työ- ja elinkeinoministeriö toimintaa koordinoikin.

– Kaikki hallinnon alat eli ministeriöt vastaavat itse omien toimintojensa resurssoinnista ja rahoittamisesta. Meillä ei ole niin sanotusti mitään avaruusministeriötä.

Uusi avaruusstrategia sekä avaruuskomentajuuden perustaminen lisäävät poikkihallinnollista toimintaa.

– Jatkossa tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen kanssa on erittäin merkittävässä roolissa, Korpi painottaa.

Suurvallat kilvoittelevat satelliittiradoilla

Herranen näkee, että Yhdysvallat ja Kiina ovat avaruusvarustelun kiistattomat johtovaltiot. Hän nostaa esiin Yhdysvaltain avaruusjohtoportaan sekä maan omat avaruusvoimat, joilla on joukkoja myös Euroopassa.

– Tapasinkin Euroopan avaruusjoukkojen komentajan muutama kuukausi sitten ja sovimme yhteistyön tiivistämisestä eräiden osa-alueiden osalta.

Vuonna 2015 Kiina ilmoitti avaruuden olevan uusi sotilasympäristö. Siitä lähtien se on toden teolla panostanut läsnäoloonsa avaruudessa: avaruuslaukaisujen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja maalla on kiertoradalla jopa tuhat satelliittia.

– [Kiinan] avaruuskyvyt ovat kasvaneet yli 600 prosenttia, Herranen sanoo.
Tuore avaruuskomentaja esittää huolensa Kiinan kyvystä tuhota satelliitteja maasta käsin, kuten se teki vuonna 2007 tuhotessaan oman sääsatelliittinsa.

– Tällaisista operaatioista jää avaruuteen sirpaleita ja ne vaarantavat muuta avaruuden toimintaa.

Venäjä on edelleen avaruudessa suurvalta etenkin valvonnassa ja tiedustelussa, mutta se on Herrasen mukaan jäämässä jälkeen Yhdysvaltain ja Kiinan tasosta, eikä Venäjä enää pysty haastamaan niitä, vaikka se Kiinan kanssa jonkin verran yhteistyötä tekeekin.

Herranen huomauttaa, että myös Nato on kiinnittänyt yhä enemmän huomiotaan kohti avaruutta, vaikka sen avaruustoiminta perustuu enemmän maiden kansallisiin ohjelmiin.

Monilla Pohjoismailla on jo valmiiksi varsin kehittyneet avaruusohjelmat. Norja tunnetaan harppauksistaan satelliittikommunikaatiossa ja Norjan lisäksi Ruotsilla on kyky avaruuslaukaisuihin. Esimerkiksi Kiirunassa sijaitsee avaruuskeskus Esrange, josta on laukaistu monia raketteja ja satelliitteja.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan suomalainen avaruusosaaminen puolestaan tunnetaan korkeatasoisesta avaruuden ja ilmakehän tutkimuksesta sekä avaruuskomponenttien elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamisesta.

Herranen näkee tässä mahdollisuuden.

– Yhteistyö Pohjoismaiden kesken antaa mahdollisuuksia sovittaa avaruudellista tekemistä yhteen, jolloin saavutamme yhdessä kriittistä massaa avaruusmarkkinoilla.
Herranen kertoo Ruotuväelle, että Suomen sijainti lähellä arktisia alueita antaa etuja esimerkiksi satelliittikommunikaation sekä satelliittien lentoratojen suhteen.

– Arktisten alueiden merkityksen korostuminen vahvistaa myös meidän alueemme merkitystä laajemmassa geopoliittisessa kehyksessä.

Herranen kirjoittaa, että on tärkeää pohtia tarkoin, mitä annettavaa Suomella on avaruusasioihin. Vaarana on, että ilman panostuksia Suomi jää pois niistä pöydistä, joissa avaruuden isot päätökset tehdään.

– You are in or you are out! Herranen linjaa.