Ilmavoimien hävittäjäosasto valvoi, turvasi ja harjoitteli Romaniassa – "Olemme vahvoja yhdessä"
Tänään päättyvä historiallinen osallistuminen Nato-tehtäviin kerrytti arvokasta kokemusta, jolle on käyttöä myös kotimaassa, kertoo hävittäjäosaston komentajana toiminut majuri Toni Vanhatalo.
Ilmavoimien noin kaksi kuukautta kestänyt tehostettu läsnäolo Romaniassa päättyi heinä-elokuun vaihteessa. Kyseessä oli Ilmavoimien historian ensimmäinen pitkäkestoinen osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin.
Seitsemän F/A-18 Hornet -hävittäjän vahvuinen suomalaisosasto toteutti Mustanmeren alueella Naton ilmapuolustuksen rauhanajan tehtäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa ilmatilan valvontaa ja turvaamista sekä harjoituslentotoimintaa ja osallistumista Naton harjoituksiin.
Operaatio päättyi virallisesti heinäkuun 31. päivänä. Suomalaiset hävittäjät ja valtaosa henkilöstöstä palasivat kotimaan kamaralle heinäkuun lopussa. Hävittäjäosaston ajoneuvot,
kontit ja muu materiaali tuodaan Suomeen elokuun kuluessa.
Yhteistoimintaa useilla tasoilla
Ilmavoimat vaihtoi Romaniassa olevan miehistön operaation aikana kahdesti, jotta mahdollisimman monelle saatiin kokemusta Naton sotilaallisen komentorakenteen alaisuudessa toimimisesta. Yhteensä Romaniassa työskenteli 250 suomalaista sotilasta.
Hävittäjäosaston kolmannen rotaation komentaja, majuri Toni Vanhatalo kertoo palaavansa Suomeen tyytyväisin mielin onnistuneen operaation jälkeen.
– Varsinainen harjoitus- ja päivystystoiminta oli meille jo ennestään tuttua, mutta Naton komentorakenteen alla toimiminen muutti tekemistä jonkin verran. Täältä on saatu hyviä oppeja, joilla pystymme kehittämään toimintaamme myös kotimaassa, Vanhatalo toteaa.
Kaakkois-Romaniassa sijaitsevaan Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaan tukeutunut suomalaisosasto vastasi ilmavalvonnan päivystystoiminnasta vuoroviikoin Ison-Britannian Typhoon-hävittäjien kanssa. Operaation tavoitteisiin kuuluikin paitsi Nato-integraation edistämisen myös Suomen ja Iso-Britannian kahdenkeskisen yhteistyön syventäminen.
Vanhatalo kertoo, että britit ja romanialaiset olivat operaation aikana Suomen tärkeimmät kumppanit, mutta yhteisiä harjoituksia oli muidenkin liittolaisten kanssa. Esimerkkinä hän mainitsee Naton ilmavoimajohtoportaan johtaman 14 hävittäjän ja kahden
ilmatankkauskoneen lentokierroksen, jolle osallistui suomalaisten ja brittien lisäksi muun muassa espanjalaisia ja turkkilaisia koneita.
– Meille oli tärkeää päästä osoittamaan, että pystymme toimimaan eri Nato-valtioiden kanssa. Itselleni jäi vahva tunne siitä, että olemme vahvoja yhdessä, Vanhatalo tuumii.
Koulutusta ja saunomista kuin kotona
Ilmavoimat järjesti Romaniassa myös kansallista lentokoulutusta nuorille lentäjille. Toni Vanhatalo kertoo, että koulutus onnistui Romaniassa suunnitelmien mukaan. Vanhatalon mukaan koulutus ulkomailla kehittää nuorten pilottien valmiutta osallistua kansainvälisen ympäristön tehtäviin yhä varhaisemmassa vaiheessa.
Yksi operaatioon osallistunut nuori lentäjä on Suspect. Hän esiintyy artikkelissa vain callsignilla eli kutsutunnuksella operaatioturvallisuuden säilyttämiseksi. Suspect kertoo, että kokemus jäi mieleen myönteisenä ja mukaan tarttui uusia taitoja kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Kyseessä oli nuoren lentäjän ensimmäinen Nato-operaatio.
Koulutuksen hän kertoo vastanneen pitkälti Suomessa järjestettävää koulutusta. Yhteistoiminnan puitteissa harjoittelu täytyi kuitenkin järjestää niin, että aikataulut sopivat kaikille. Lisäksi harjoitusalueet ovat Suomessa suurempia kuin Mustanmeren alueella.
Muutaman viikon Romanian-komennus sujui Suspectin mukaan nopeasti, mutta kotiinpaluu tuntuu hyvältä. Siitäkin huolimatta, että suomalaiset rakensivat lentotukikohtaan saunan koti-ikävää lievittämään.
Myös majuri Vanhatalo odottaa paluuta Suomeen, vaikka hän muistuttaakin, että työt operaation analysoimisen saralla jatkuvat Suomessa.
– Hyvä reissu, mutta kyllä kotiin on kiva palata, Vanhatalo naurahtaa.
