Ilmavoimat

Ihmisiä puolikaaressa hävittäjän edessä.

Suomalaiset mekaanikot esittelemässä F/A-18 Hornet -hävittäjää liittolaisille.

"Kyseessä ei ollut ainutkertainen kokeilu, vaan tätä on tarkoitus jatkaa" – Ilmavoimat koulutti ulkomaisia mekaanikkoja Hornettien käyttöhuollossa

Kalle-Emil Ronikonmäki

Kurssilla suomalaishävittäjien luukut, paneelit ja kuumatankkaukset tulivat tutuiksi liittolaismekaanikolle.

Ilmasotakoulu järjesti syyskuun alussa ensimmäistä kertaa liittolaismaiden ilmavoimien mekaanikoille suunnatun F/A-18 Hornet Aircraft Cross Servicing -peruskurssin Tikkakoskella.

Viikon mittaiselle kurssille osallistui yhteensä 16 mekaanikkoa Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Saksasta.

– Tavoitteena on, että liittolaismaiden mekaanikot ymmärtävät F/A-18 Hornet -hävittäjän yleiset tarkastuskohteet sekä tuntevat luukkujen, paneelien, portaiden ja varmistimien käytön, kurssin vastuuhenkilö, sotilasmestari Veli-Matti Terämä kertoo.

Kurssilaiset osallistuivat lentopalveluspäivinä Hornetin tarkastusten ja kuumatankkausten suorittamiseen yhdessä suomalaisten mekaanikkojen kanssa. Kuumatankkauksella tarkoitetaan lentokoneen polttoainetankkien täyttämistä moottorin ollessa käynnissä ja ohjaajan istuessa koneessa.

– Turvallinen toiminta vieraalla hävittäjällä on kurssin keskiössä. Kaikki kurssin osallistujat olivat kokeneita mekaanikkoja. Meillä oli hyvin vähän akateemista koulutusta, vaan panostettiin enemmän siihen, että ollaan tekemisissä itse taisteluhävittäjän kanssa, Terämä kertoo.

Suomen Nato-integraation mukana tarjontaan tullut kurssi on konseptina vielä monelle liittolaismaalle uusi. Aircraft Cross Servicing tarkoittaa maiden välistä lentokoneiden käyttöhuoltoa. Se on osa Naton Agile Combat Employment -konseptia. Tavoitteena on, että eri maiden hävittäjät voivat tukeutua mahdollisimman sujuvasti toistensa tukikohtiin. 

– Mekaanikon on osattava vastaanottaa ja lähettää kone sekä hallittava kuumatankkaustoimenpiteet. Toiminnan on oltava turvallista ja mekaanikon on tarvittaessa myös osattava ohjeistaa pelastushenkilöstöä mahdollisessa pelastustilanteessa, hän korostaa.

Lentokonetyö yleisesti on hyvin universaalia, mutta kullakin konetyypillä on erikoispiirteitä. 

– Hornet ei ole erityisen vaarallinen, mutta senkin kanssa on otettava huomioon, missä on turvallista liikkua ja mistä päin kone on vaarallinen.


Sotilasmestari Veli-Matti Terämä ja vääpeli Peter Ruotsin ilmavoimista suomalaisen F/A-18 Hornet -hävittäjän edessä. Kuva: Ilmavoimat

Käyttöhuollon yhteistoiminnasta on hyötyä esimerkiksi kansainvälisissä harjoituksissa, Naton rauhan ajan tehtävissä ja poikkeusoloissa. Ensiarvoisen tärkeää on liittokunnan ilmavoiman liikkuva ja joustava toiminta myös kriisi- tai sotatilanteessa.

– Suunnitteilla on ensi vuodelle samankaltainen kurssi. Kyseessä ei ollut ainutkertainen kokeilu, vaan kyllä tätä on tarkoitus jatkaa.

Terämä kertoo, että myös joukko-osastot tekevät vieraillessaan toistensa tukikohdissa vastaavanlaisia tutustumisia liittolaisten kalustoon.

Tämän vuoden kurssille osallistuneet liittolaismaiden mekaanikot ovat valmiita kouluttamaan myös omia joukkojaan Hornetien kanssa työskentelyn perusteisiin.