Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Ilmavoimat

Yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker toimi Ison-Britannian kotitukikohdastaan käsin.

Ilmavoimat järjesti vuoden ensimmäisen ilmatankkausharjoituksensa

Samuli Koski

Lapin lennosto järjesti ilmatankkausharjoituksen yhteistyössä Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa. Harjoitukseen osallistui Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjien lisäksi yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Ilmavoimat järjesti vuoden ensimmäisen ilmatankkausharjoituksensa tällä viikolla Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston (100th Air Refueling Wing) kanssa. Harjoitukseen osallistunut yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone operoi Ison-Britannian Mildenhallin kotitukikohdastaan käsin. Suomalaiset hävittäjät lensivät tukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta.

Kaksi kertaa vuodessa toteutettavien harjoitusten tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten Hornet-lentäjien ilmatankkauskelpuutuksia.

– Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-lentäjien koulutusta. Lentäjien ilmatankkauskoulutus on rakennettu kokemuspohjaiseksi. Teoriakoulutuksen ja simulaattoriharjoittelun jälkeen ensimmäinen lento suoritetaan kaksipaikkaisella Hornetilla lennonopettajan kanssa. Onnistuneen ensitankkauksen jälkeen toinen lento tehdään yksipaikkaisella Hornetilla lennonopettajan valvoessa suoritusta toisesta koneesta käsin. Tämän jälkeen kolmannen tankkauslennon lentäjä voi suorittaa itsenäisesti, Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11:n komentaja, everstiluutnantti Tomi Iikkanen kertoo.

Lentäjä saa ilmatankkauskelpuutuksen, jos hänelle kertyy näiden kolmen lennon aikana riittävä määrä onnistuneita suorituksia. Kelpuutus on voimassa nuoremmilla lentäjillä reilut puoli vuotta, kokeneemmilla reilun vuoden kerrallaan. Vanhentuneen kelpuutuksen voi uusia suorittamalla yhden lennon aikana kaksi onnistunutta tankkaussuoritusta.

Ilmatankkauskoneen nopeus on tyypillisesti noin 520 km/h lentokorkeudesta riippuen, ja tankkaus suoritetaan yleensä noin 4,5–7,6 kilometrin korkeudessa. (Kuva: Ilmavoimat)

Mistä harjoituksessa on kyse?

Iikkasen mukaan Hornetin käyttämä ilmatankkausmenetelmä tunnetaan nimellä ”probe-and-drogue”: Ilmatankkauskone laskee siiven kärjen alla olevasta säiliöstä hinaukseen letkun, jonka päässä on suppilomainen kori (drogue). Tankkaavan Hornetin lentäjä ohjaa koneen eturungosta esiin nousevan lyhyen puomin (probe) kontaktiin korin kanssa. Tämän jälkeen polttoaine alkaa virrata paineella ilmatankkauskoneesta Hornetiin. 

– Ilmatankkauksen suorittaminen vaatii lentäjältä rauhallista ja tarkkaa ohjaamista sekä hyvää keskittymiskykyä. Etenkin haastavissa olosuhteissa ilmatankkauskontaktin saaminen saattaa edellyttää useamman yrityksen. Tämä on tyypillistä varsinkin koulutusvaiheessa olevilta uusilta ilmatankkaajilta, hän avaa.

Iikkanen painottaa, kuinka ilmatankkaustoiminta mielletään usein päivällä tapahtuvaan toimintaan, mutta lentäjien on pystyttävä toimimaan myös haastavissa sää- ja valaistusolosuhteissa.

– Kova turbulenssi tai erittäin tiivis pilvi saattaa joskus olla esteenä ilmatankkaukselle. Kone täytyy nähdä visuaalisesti, jotta tankkaaminen ylipäätään on mahdollista. Haastavin tilanne on tiivis pilvi, jossa näkyvyys on huono. Yleensä tiiviissä pilvessä esiintyy vielä turbulenssia, joka vaikeuttaa tilannetta. Ilmatankkaustilanteeseen mennessä määritetään minimipolttoainemäärä, jolla pääsee varmasti lähimpään lentotukikohtaan takaisin, jos tankkaaminen ei syystä tai toisesta onnistuisikaan.

Ilmatankkausta harjoitellaan aluksi päiväolosuhteissa ja hyvässä säässä, jolloin mainittuja vaikeuttavia tekijöitä ei ole. Simulaattorissa myös harjoitellaan askelmerkit oikealla koneella suoritettavaan tankkaukseen, joita ovat muun muassa toiminta tankkauskoneen ympärillä ja itse tankkaussuorite.