Joskus hävittäjälentäjä voi joutua pelastautumaan vesistöön – Ilmavoimat harjoittelee veteen päätyvää heittoistuinhyppyä Kajaanissa

Vedessä selviytymistä heittoistuinhypyn jälkeen on harjoiteltu Suomessa jo vuosikymmeniä.

Ilmasotakoulu järjestää Kajaanissa hinausvarjoharjoituksen, jossa simuloidaan heittoistuimen laukauisun jälkeistä tilannetta vetämällä hinausvarjoa ponttonikalustolta käsin vetoveneiden avulla.

Harjoituksen johtaja, majuri Lasse Konttinen kertoo, että ponttonikalusto kiinnitetään rantaan. Sen jälkeen vetoveneen perään kytketään noin 100 metriä pitkä köysi, jota hyödyntämällä lentäjät nostetaan ilmaan hinausvarjon kanssa.

– Lisäksi meillä on apuvene, jolla valmistaudutaan nostamaan lentäjä vedestä sekä varo- ja tähystysvene, jota käytetään myös huoltokuljetuksiin, Konttinen lisää.

Lentäjä vapautetaan vajoamaan varjon kanssa ilmassa. Sen jälkeen vedessä tulee osata toimia lentovarustuksessa ja hyvin vähäisillä pelastautumistarvikkeilla. Pelastautuessaan lentäjän tulee osata tehdä tarvittavia toimenpiteitä jo ennen veteen päätymistään.

– Siihen kuuluu esimerkiksi happiletkujen irrottaminen pelastautumispakkauksesta. Sitten pelastuspakkaus tiputetaan roikkumaan lentäjän valjaista narun varaan, ja pelastautumislautta laukeaa itsestään jo ilmassa. Ennen veteen tuloa laukaistaan myös pelastusliivi.

– Veteen tullessa on tärkeää päästä eroon hinausvarjosta, aukaista valjaat ja onnistua nousemaan pelastautumislautalle.

Vedessä tai maastossa tulee kyetä pysymään toimintakykyisenä, kunnes pelastushenkilöstö paikantaa lentäjän ja voi noutaa hänet pois alueelta.

Tärkeä taito tuhansien järvien maassa

Ilmavoimien sotilaslentäjät harjoittelevat säännöllisesti heittoistuinhypyn jälkeistä vedestä pelastautumista.

– Koulutusta järjestetään vuosittain ja lentäjät kertaavat muutaman vuoden välein.

Konttinen kertoo, että tällaista tilannetta on harjoiteltu jo 1980-luvulta alkaen.

Vedestä pelastautuminen on hävittäjälentäjälle olennainen taito. On aina mahdollista, että heittoistuinhyppy päätyy vesistöön. Konttinen huomauttaa, että Suomessa on paljon alueita, joilla on enemmän vesistöä kuin maata.

– Esimerkiksi Kuopion seudulla yli 50 prosenttia pinta-alasta on vesistöä.

Harjoitus järjestetään Kajaanin Nuasjärvellä 4.–14. elokuuta. Harjoituksen tukeutumisalueena toimii Rehjan saari. Veneilyä sen ympäristössä pyydetään välttämään harjoituksen aikana.