Ilmataisteluohjusten tahattomia laukauksia estetään varotoimin

Viron ilmatilassa tiistaina 7.8. espanjalaiselta Eurofighter-hävittäjältä pääsi Amraam-ilmataisteluohjus omille teilleen. Suomen ilmavoimissa on varauduttu vastaavanlaisia tapauksia varten.

Yhdysvaltalainen Amraam-ilmataisteluohjus on keskipitkän matkan kantaman ilmataisteluohjus aktiivisella hakupäällä, jolla vaikutetaan ilmassa oleviin kohteisiin. Espanjalaishävittäjän vahinkolaukauksen selvittely on vielä auki, mutta kyseessä lienee joko tekninen vika tai lentäjän virhe. Ohjus ei karkuun päästessään aiheuttanut henkilövahinkoja, joskaan sen tämän hetkisestä sijainnista ei olla vieläkään täysin varmoja.

Suomen ilmavoimat käyttävät samoja ohjuksia Hornet-monitoimihävittäjissään. Vastaavanlaista ohjuksen "karkuun" pääsemistä ei Suomessa ole tapahtunut, minkä estäminen myös tulevaisuudessa varmistetaan useilla erilaisilla varotoimilla.

– Koneen ollessa maassa, siinä oleva ulkopuolinen kuorma on varmistettu mekaanisilla ja sähköisillä varmistustoimenpiteillä. Ilmassa ollessa HN-koneessa on mekaaninen asevarmistuskytkin, joka aktivoidaan vasta kun on tarkoituksena ampua. Ohjuksen ampuminen edellyttää myös ko. aseen valintaa ja liipaisimen painamista, eli ohjuksen ammunta on aina harkittu teko, valaisee ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.

– Harjoitustoiminnassa ilmavoimat ei käytä kovia ohjuksia ja koneessa on simulointimoodi, joka mahdollistaa asejärjestelmän todellisen harjoittelun, hän korostaa.

Päivystys- ja tunnistuslennot lennetään kuitenkin aseistettuna. Hornetissa on aina kovat ohjukset, kun se suorittaa alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista.

Vaikka tahattomilta ohjusten laukaisuilta on Suomessa vältytty, on Hawk-kalustolla tapahtunut vahingossa materiaalin pudotuksia.

– Hawk-hävittäjäkoneissa ei aikanaan ollut simulointimoodia ja virheellinen toiminta johti tapahtumiin, vaikka asia oli ohjeistettu, Keränen kuvailee.

Vahingoista kuitenkin on opittu, ja ilmavoimilla on tarkat toimintamallit vastaavanlaisia häiriötilanteita varten.

– Normaali toimintamalli missä tahansa ilmailuun liittyvissä häiriötilanteissa on, että asiasta informoidaan Ilmavoimien ja Puolustusvoimien johtoa ja tapahtumasta järjestetään lentoturvallisuustutkinta. Samanaikaisesti mietitään vaikuttaako kyseinen vika, häiriö tai tapahtuma ilma-aluksilla operointiin ja pitääkö lentokalusto asettaa lentokieltoon, Keränen avaa.

– Seuraavassa vaiheessa pyritään löytämään kadonnut materiaali. Paikkatiedoissa hyödynnetään lentokoneiden ja johtamisjärjestelmien dataa ja tilannekuvaa. Yleensä paikka saadaan rajattua kohtuullisen pieneksi, hän jatkaa.

Toiminnan lähtökohtana on omista virheistä oppiminen ja niihin reagoiminen.

– Lentoturvallisuustutkinnan tavoitteena on estää vastaava tapahtuma tulevaisuudessa ja siinä yleensä esitetään mahdollisia muutoksia ohjeistukseen, koulutukseen tai johtamiseen, Keränen lopettaa.