Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Ilmavoimat / Karjalan lennosto / Hävittäjälaivue 31

Kolme hävittäjää kirkkaalla taivaalla.

Hornet kierroksella saksalaisten Eurofighterien kanssa.

Ilmataistelun skenaarioita Itämeren yllä

Patrik Haverinen

Kolmesti vuodessa lennettävä Ramstein Alloy kokoaa yhteen Naton jäsen- ja kumppanimaita. Harjoituksessa harjaannutaan muun muassa ilmataistelussa erilaisia hävittäjätyyppejä vastaan.

Ilmavoimat osallistuu Itämeren alueella järjestettävään Ramstein Alloy 1/21 -harjoitukseen 20.–22. huhtikuuta. Harjoitukseen lähetetään kaksi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää. Viimeksi Suomi on ollut mukana vastaavassa harjoituksessa viime vuoden syyskuussa.

Harjoituksessa on mukana sekä Nato-jäseniä että sotilasliiton kumppanimaita, jollaisen ominaisuudessa Suomikin toimii. Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n komentajana toimiva everstiluutnantti Inka Niskanen toteaa, että säännöllinen harjoitusyhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa kuuluu kiinteästi Ilmavoimien toimintaan.

– Kolme kertaa vuodessa järjestettävä Ramstein Alloy on vakiintunut ja toimivaksi havaittu harjoituskonsepti, Niskanen kertoo. 

Pandemiatilanteesta johtuen Karjalan lennoston Hornetit tukeutuvat harjoituksessa ainoastaan kotitukikohtaansa Rissalaan. Itse harjoittelu tapahtuu sekä kansainvälisessä ilmatilassa Itämeren yllä että Viron, Latvian, Liettuan ja Suomen ilmatilassa.

Harjoitus tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, sillä erilaisten hävittäjätyyppien kanssa voidaan harjoitella ilmataistelua niin sanotun Dissimilar Air Combat Trainingin (DACT) periaatteiden mukaisesti. Tarkoituksena on siis kartuttaa lentäjille kokemusta siitä, miten heidän toimintansa eroaa totutusta toisenlaisia hävittäjiä kohdatessaan. Suomessa tässä on harjaannuttu esimerkiksi helmikuussa Ilmasotakoulun DACT 21 -teemaviikolla, jolloin Hawk-suihkuharjoituskoneet ja Hornetit harjoittelivat keskenään ilmataistelua. Katso tästä video harjoitusviikolta. 

Niskasen mukaan tällainen ilmataisteluharjoittelu on kustannustehokasta toteuttaa nimenomaan omasta kotitukikohdasta käsin. Parissa päivässä ehditään jo käydä läpi monenlaisia tilanteita.

– Yksi harjoiteltava skenaario on radiohäiriöisen koneen tunnistaminen ja saattaminen. Yhteistoiminnan merkitys myös korostuu tilanteessa, jossa saattovastuu luovutetaan toiselle lento-osastolle, sillä vaihdon on tapahduttava saumattomasti ja turvallisesti.