"Ilmastonmuutos on arktisen alueen suurin turvallisuusuhka"

Venäjän sotilaallista toimintaa arktisella alueella tulee seurata tarkkaan ja siihen tulee varautua, mutta sen ei saa antaa sokaista meitä ilmastonmuutoksen uhalta, sanoo Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki.

Meidän ei pidä olla sinisilmäisiä ja olettaa Venäjän vaikutusvallan murentuneen arktisella alueella Ukrainan sodan alettua, toteaa Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki. 

Vuorimäki painottaa, että arktinen alue on Venäjälle taloudellisesti elintärkeä. Hän muistuttaa Venäjän ylläpitävän vahvaa pohjoista laivastoa ja maan sijoittaneen suuria summia pohjoiseen sotilasinfrastruktuuriin. 

Vuorimäen mukaan Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut yhteistyöhön myös arktisella alueella, jonka takia Venäjän alueellinen vaikutusvalta on osin heikentynyt.

 – Arktisen alueen turvallisuustilanne on yhteydessä Itämeren alueen turvallisuuteen, mikä Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi edellyttää meiltä varautumista ja tilanteen tarkkaa seuraamista. Suomen ja koko Naton sotilastiedustelun pitää olla jatkuvasti valppaana ja valmiina, Vuorimäki arvioi.

Vuorimäen mielestä Venäjän muodostama uhka arktisen alueen turvallisuudelle on äärimmäisen tärkeä pitää mielessä, mutta sen ei saa antaa peittää kokonaiskuvaa. Vuorimäki painottaa vankasti, että ilmastonmuutos on suurin turvallisuusuhka arktisella alueella.

– Arktisen alueen ilmastonmuutoksen eteneminen aiheuttaa vakavan riskin ja uhan koko maapallolle. Tällä hetkellä alue lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo ja eräät alueet jopa kuusi kertaa nopeammin, Vuorimäki selittää. 

–  Ellei ilmastonmuutosta saada hallintaan ja hidastettua, niin se tulee aiheuttamaan monenlaisia ongelmia alueen ympäristölle, luonnolle ja ihmisille – myös täällä Suomessa. Etenkin alkuperäiskansat tulevat kärsimään, hän jatkaa.

– On syytä myös korostaa sitä, että arktisen alueen ilmastonmuutos on suorassa yhteydessä globaaliin ilmastonmuutokseen, joten vaikutukset tulevat näkymään myös alueen ulkopuolella. On usein todettu, että globaalia ilmastonmuutosta on mahdotonta ymmärtää, ellei ymmärretä, mitä ilmastonmuutoksen suhteen on arktisella alueella tapahtumassa, Vuorimäki toteaa.

Vuorimäki painottaa Arktisen neuvoston roolia alueen ongelmien ratkomisessa. Hänen mielestään yhteistyöoorumi on elintärkeä varsinkin ilmastonmuutokseen puuttumisessa arktisella alueella.

Vuorimäki nostaa esille myös Ilmastonmuutoksen merkityksen sotilasstrategialle. Jään sulaessa länsi- ja koillisväylä muuttuvat helpommin navigoitaviksi. Tämä mahdollistaa uusien rahtireittien synnyn arktisella alueella ja alueen resurssien helpomman hyödyntämisen.

Myös Kiina hamuaa apajille

Petteri Vuorimäki on pitkän siviili virkailijan uransa aikana ehtinyt myös olla Puolustusvoimissa ja reservissä aktiivinen. Hän on saavuttanut yliluutnantin arvon reservissä. Kuva: Laura Linna

Kiina haluaa merkittäväksi globaaliksi tekijäksi. Tämä on aiheena ollut myös populaarikulttuurissa hyvin esillä. Esimerkiksi tanskalaisen hittisarja Vallan Linnakkeen neljännellä tuotantokaudella ja Helena Immosen myyntimenestyskirjassa Operaatio napakettu Kiina esiintyy nousevana mahtina arktisella alueella.

Vuorimäen mukaan Kiina on kiinnostunut arktisesta alueesta. Syyt ovat muun muassa geopoliittisia, taloudellisia, tieteellisiä ja ilmastonmuutoksen liittyviä. 

– Kiina on yksi Arktisen neuvoston tarkkailijoista. Se on osallistunut neuvostossa projektien toimeenpanoon rakentavasti Vuorimäki avaa. 

– Kiina on useassa yhteydessä esitellyt omia kunnianhimojaan arktisen alueen osalta, ja on selvä, että Kiinan toimintaa ja suunnitelmia tulee tarkkaan seurata. Kiina määrittelee itsensä lähes arktiseksi valtioksi, Vuorimäki jatkaa.

Vuorimäki korostaa, että Kiina ei ole kiinnostuksessaan yksin. Kiinan lisäksi kaksitoista muutakin maata on Arktisen neuvoston tarkkailijoita. Yhteensä tarkkailijoita on 38.  Hän lisää, että useat muutkin maat ovat kiinnostuneita tarkkailijan asemasta.

Vuorimäki uskoo, että ihmisten tapa nostaa Kiina vahvasti nousevaksi tekijäksi arktisella alueella johtuu osittain maan toimintatapojen vaikeaselkoisuudesta. Hän nostaa esimerkeiksi Kiinan poliittisen päätöksenteon seuraamisen hankaluuden ja Kiinan massiiviset investoinnit eri maihin. 

Vuorimäen mielestä Kiinan ja monen muun valtion osoittama kiinnostus arktista aluetta kohtaan tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen aseman. Hän pohtii maailmaa kiinnostavan Suomi, koska olemme yksi kahdeksasta arktisesta maasta, jonka vastuuna on hallita arktisen alueen asioita. Vuorimäki kokee tämän tarjoavan Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa maailmaan.