Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat Suomenkin turvallisuutta
Uuden ilmastoraportin julkistamistilaisuudessa puhuttiin valmistautumisesta ilmastonmuutoksen turvallisuusuhkiin.
Tiistaina 31. elokuuta julkaistiin Ulkopoliittisen instituutin suorassa verkkolähetyksessä “Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus” -hankkeen loppuraportti, jossa eritellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen turvallisuuteen. Julkaisutilaisuudessa oli aihetta avaamassa useita ilmastonmuutokseen perehtyneitä tutkijoita.
Raportissa ilmastonmuutoksesta aiheutuvat turvallisuusuhat jäsennetään kolmeen osaan: suoriin vaikutuksiin, ketjuuntuviin vaikutuksiin ja siirtymävaikutuksiin.
Suorat turvallisuusvaikutukset ovat tunnetumpia sääolosuhteiden muutokseen liittyviä uhkia, kuten äärimmäisten sääilmiöiden tiheneminen ja voimistuminen. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä syntyy enemmän myrskyjä, helleaaltoja ja tulvia, jotka aiheuttavat tuhoa myös infrastruktuuriin ja ekosysteemeihin.
Ketjuuntuvat vaikutukset ovat suorien vaikutusten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhdistelmiä. Niitä voi olla ilmastopakolaisuus, huoltovarmuuden heikkeneminen tai konfliktien syttyminen esimerkiksi vedenpulan takia. Kielteiset vaikutukset ulottuvat Suomeenkin muun muassa investointihaluttomuutena tai globaalien huoltoketjujen katkeamisena. Ketjuuntuvat vaikutukset ovat vaikeammin ennustettavissa, joten niihin on haastavaa varautua.
Siirtymävaikutukset tarkoittavat ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä seurauksia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii valtavaa systeemin murrosta, jolla on monia jälkiseurauksia yhteiskuntaan aiheuttaen haittaa eri ihmisryhmille. Suomessa esimerkiksi turpeenpolton alasajo tarkoittaa alalla olevien työn menettämistä. Siirtymävaikutukset voivat muuttaa myös geopoliittisia voimasuhteita muun muassa fossiilisten polttoaineiden kysynnän laskun kautta.
Verkkotilaisuudessa ilmatieteen laitoksen Heikki Tuomenvirta luennoi ilmastonmuutoksen siirtymäriskeistä, joiden ehkäisemiseksi tarvitaan systeemimurrosta. Murros koskee koko yhteiskuntaa, ja se tulee olemaan nopea.
Tuomenvirta mainitsee, että systeemiriskeistä aiheutuvia turvallisuusvaikutuksia voivat olla muun muassa kamppailu uuden energiateknologian raaka-aineista tai valtion sisällä kasvava yhteiskunnallista vastakkaisasettelu. Kun ruokatarve, terveys ja elinkeinot vaarantuvat, syntyy kilpailua jäljellä olevista resursseista, mikä heikentää turvallisuutta.
Kriisin vaikutuksia on vaikea ymmärtää etukäteen
Julkistamistilaisuus huipentui ministeriöiden asiantuntijoiden paneeliin, jossa verrattiin globaaliin pandemiaan varautumista ilmastonmuutokseen valmistautumiseen: keskustelijat epäilivät, ettei ilmastonmuutoksen seurauksia ymmärretä kunnolla, kuten ei ymmärretty koronapandemiankaan vaikutuksia.
Paneeliin osallistuneen ulkoministeriön Hanna-Leena Lammen mukaan ihmiskunta ei vielä tiedä, minne asti lämpötila tulee nousemaan ja miten nopea lämpeneminen vaikuttaa ekosysteemeihin.
– Emme ole varautuneita näihin seurauksiin. Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, ettei tutkimus pysy perässä – me emme pysy perässä, Lampi arvioi.
Keskustelijoiden mielestä valmistautumista tulee edistää jatkuvalla seurannalla ja tulevan ennakoinnilla. He painottivat, ettei ilmastonmuutos ole pelkkä ympäristökysymys, vaan se pitää liittää muihinkin yhteiskunnan osa-alueisiin, kuten turvallisuuteen.
