”Ihminen on Suomen tärkein asejärjestelmä” – Päivärahan nostolle on vahva parlamentaarinen tuki

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autton mukaan varusmiesten päivärahaa pitää nostaa, kotiuttamisraha palauttaa ja reserviin panostaa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok) uskoo suomalaisten maanpuolustustahtoon. Sitä vain pitää ylläpitää riittävällä panostuksella.

– Kun saavutetaan yhdessä liittolaisten kanssa sovittu puolustusmenojen taso, Suomessa käytännössä joka kymmenes valtion käyttämistä euroista tullaan käyttämään kovaan maanpuolustukseen. Se on valtava panostus ja mielestäni silloin pitää panostaa etenkin niihin kohteisiin, joilla vahvistamme tätä meidän vahvaa maanpuolustustahtoamme.

Autton mukaan tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että mahdollisimman iso osa asevelvollisista kykenisi suorittamaan varusmiespalveluksen ilman taloudellisia esteitä. 

– Se, että suorittaa palveluksen isänmaata varten, ei saa aiheuttaa kenellekään taloudellisia vaikeuksia. 

Vaikka päivärahoja korotettiin viimeksi 1.1.2025 alkaen, on Autton tavoitteena nostaa niitä edelleen. Autto ei uskalla antaa tarkkaa ajankohtaa, milloin runsaampia päivärahoja on syytä odottaa, mutta hän mainitsee, että asialle on laaja kannatus eduskunnassa.

Myös kotiuttamisrahan palauttamisesta on Autton mukaan käyty keskustelua puolustusvaliokunnassa. Varusmiesliitto ajaa vuonna 1993 poistetun käytännön palauttamista. Autto kertoo, että hän ei ole vielä lyhyen puheenjohtajakautensa aikana ehtinyt harjoittaa vuoropuhelua Varusmiesliiton kanssa.

Nuoret kuntoon 

Myös fyysisiä esteitä palveluksen suorittamiseen esiintyy Autton mukaan väestötasolla aivan liikaa. Hänen mielestään on käsittämätöntä, että kolmasosa jokaisen ikäluokan miehistä ei pysty suorittamaan inttiä. 

– Se on koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan massiivinen epäonnistuminen, toteaa Autto. 
Syy ei ole Autton mukaan yksilöissä. Hän korostaa, että on paljon henkilöitä, joilla on oikeasti painavia syitä, jotka estävät varusmiespalveluksen.

Autto kuitenkin hämmästelee, että kaiken valtion ja kuntien tarjoaman ilmaisen kasvatuksen sekä nuorisoliikunta- ja kulttuuripalveluiden jälkeenkin iso osa nuorista miehistä on liian huonossa kunnossa varusmiespalvelukseen. 

Toimia on tilanteen parantamiseen Autton mukaan tehty. Hän mainitsee pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen toteuttamat kännykkäkiellot kouluissa, joilla on Autton mukaan positiivisia vaikutuksia nuorten liikkumiseen jo nyt.

– Opettajilta on tullut positiivista viestiä siitä, että välitunneilla taas pelataan ja leikitään ja kuuluu semmoista iloista naurua, mitä ei ole koulujen pihoilla vuosikausiin kuulunut, kertoo Autto.

Myös perusopetuslakiin lisättiin opetuksen tavoitteeksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen.

Ennen tehtäväänsä puolustusvaliokunnan puheenjohtajana Autto toimi suuren valiokunnan puheenjohtajana. Kuva: Remu Shemeikka

Autto myös uskoo, että esimerkiksi nykyisen hallituksen tuoma terapiatakuu vähentää palveluksen jättämistä väliin mielenterveysongelmien vuoksi. 

Myös Puolustusvoimien tarjoamien fasiliteettien ja varusteiden tulee olla niin laadukkaita, että ne eivät aiheuta kenellekään kyvyttömyyttä palvelukseen. Kasarmien sisäilmasta ja oikeanlaisten varusteiden riittävyydestä tulee Autton mukaan pitää ehdotonta huolta, jotta inttipolku on mieluisa kaikille. 

Autto myös korostaa varusmiespalveluksen positiivisia vaikutuksia jatkoa varten.

– Tiedämme, että kun palveluksesta tulee onnistunut kokemus, se auttaa elämässä eteenpäin esimerkiksi jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään. Lisäksi tämmöinen koko väestötasolla tapahtuva fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen nostaa koko kansakunnan suorituskykyä.

Laaja ja toimiva reservi

Autto pitää motivoitunutta runsaslukuista reserviä Suomen maanpuolustuksen kulmakivenä. Vaikka lähtötilanne on erinomainen, tulee reservin kokoon ja laatuun Autton mielestä yhä panostaa. 

– Kesällä valmistuneessa mietinnössä, jonka puolustusvaliokunta teki puolustusselonteon pohjalta, linjataan, että pikimmiten tämän ja seuraavan vaalikauden aikana pitäisi rekrytoida 1 500 uutta ammattisotilasta vielä aiemmin linjatun 500:n päälle. Se on välttämätöntä, jotta pystymme lisäämään varusmiesten koulutusta sekä reservin harjoitusten määrää. 

Autto haluaakin kannustaa nuoria harkitsemaan sotilasuraa.

Reservin ikärajan nostaminen 65 ikävuoteen on Autton mielestä myös tärkeä maanpuolustusta vahvistava toimenpide. 

– Tätä kautta saamme kasvatettua meidän reservin koon tulevina vuosina yli miljoonaan, arvioi Autto.

Autton mukaan Suomen laajaa reserviä kadehditaan tällä hetkellä muualla Euroopassa. 

– Suomesta katsotaan paljon mallia ja sen takia, kun me teemme meidän lainsäädäntöuudistuksia, niin niitä varmasti muutkin maat seuraavat tarkkaan. 

Ukrainan sota on Autton mukaan opettanut monille Euroopan maille, millaista maanpuolustuskykyä nykyinen turvallisuustilanne vaatii.

Autto haluaisi myös laajentaa kutsunnat koko ikäluokkaan, eli myös naisia koskevaksi. Hän ei kuitenkaan pidä asevelvollisuuden asettamista naisille tarpeellisena.

Nato, eli me

Autto kertoo, että vielä tuore Suomen Nato-jäsenyys on päivittäin esillä Puolustusvaliokunnan työssä. Siitä kertoo myös valiokunnan kokoushuoneen pöydällä seisova pieni Naton lippu. 

– Aiemmin Suomi oli Naton kumppanimaa, niin suhtauduimme siihen ikään kuin ulkoisena toimijana. Mutta nyt me olemme se Nato. Päätöksentekomme on Naton päätöksentekoa. Puolustussuunnittelumme on Naton puolustussuunnittelua.

– Suomi osallistuu jäsenmaana Naton rauhanajan toimintaan ja Suomeen tulee Naton rauhanajan toimintaa osana liittokuntaa, lisää Autto.

Nato-jäsenyyden lisäksi myös Suomen geopoliittinen sijainti on aiheuttanut aktiivista turvallisuustyötä. Autto kertoo puolustusvaliokunnan olevan hyvin informoitu siitä, mitä turvallisuusympäristössämme tapahtuu.

Poikas valveil’ on

Nato-jäsenyys vaatii Suomea nostamaan puolustusmenot viiteen prosenttiin valtion BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa Autton mukaan sitä, että maanpuolustukseen liittyvissä asioissa ei Suomella tule olemaan tulevina vuosina rahasta niukkuutta.

– Esimerkiksi nyt budjettiriihessä päätetyillä kuuden miljardin euron tilausvaltuuksilla lähdetään laittamaan maavoimauudistus liikkeelle, havainnollistaa Autto.

Suomi etenee puolustusmenojen kasvattamisessa Autton mukaan parasta mahdollista tahtia, mutta hän huomauttaa, että esimerkiksi isot järjestelmähankinnat ovat vuosikausien projekteja. 

– Olemme onnekkaassa asemassa, sillä meillä on suorituskykyä jo nyt. Meidän ei tarvitse lähteä tyhjästä liikkeelle, niin kuin valitettavasti monen liittolaisemme täytyy tehdä esimerkiksi maavoimien osalta.

Autton mukaan Suomi on pitänyt vuosien aikana pään kylmänä ja toiminut viisaasti.

– Olemme hyvin etupainotteisesti hankkineet hyvää materiaalia, kuten taistelupanssarivaunuja ja raskaita raketinheittimiä. Muut maat ovat olleet valmiita niitä meille myymään, kun ovat ajatelleet, ettei semmoista enää koskaan tarvita, tarkentaa Autto.

Autto korostaa myös droonien kehityksen ja niiden käyttökoulutuksen lisäämisen olevan hyvin ajankohtainen kehittämiskohde. Suomi tekee asiassa tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Ukrainan kanssa. Käynnissä olevan sodan takia Autto ei halua paljastaa yhteistyöstä tarkempia yksityiskohtia. 

– Voin kuitenkin todeta, että ”Ollos huoleton, poikas valveil’ on”.