"Hyvien ihmisten tarvitsee vain pysytellä hiljaa, jotta pahuus voi voittaa"

Hanna Franchuk ja Oleksandr Butenko iloitsivat, että Senaatintorille kerääntyi runsas väkijoukko tukemaan ukrainalaisten kamppailua.

Helsingin tuomiokirkon portaille kertyy hiljalleen kynttilöitä. Illan hämärtyessä ympäristö muuttuu häikäiseväksi valomereksi, kun paikalle saapunut väki laskee askelmille kynttilöitä.

Kynttilät on omistettu Ukrainan sodan vaatimille sotilas- ja siviiliuhreille.  

Ihmismassan joukosta nousee Ukrainan lippuja, ja paikalle on kertynyt niin suomalaisia, ukrainalaisia kuin muitakin kansallisuuksia. Perinnelaulut sekä eläköön-huudot lämmittivät tunnelmaa hyisestä talvisäästä huolimatta.

Vuotuiseksi perinteeksi muodostunut Valoa Ukrainalle -tilaisuus järjestettiin täysimittaisen sodan neljäntenä vuosipäivänä Helsingin Senaatintorilla tiistaina 24. helmikuuta.

Kirkon portaille jätetyt kynttilät lähetetään Ukrainaan, missä niiden steariini hyödynnetään energianlähteenä. Kuva: Lempi Leinonen

– On tärkeää, että pysymme yhdessä. Tässä kaikessa on kysymys elämästä ja kuolemasta, pohtii ukrainalainen Hanna Franchuk.

Hänen mukaansa Suomen ja Ukrainan historiassa on paljon yhteneväisyyksiä. Sama sota, sama vihollinen.

– Siksi meille [ukrainalaisille] on tärkeää, että suomalaiset ovat tukenamme, toteaa Franchuk, joka tekee aktiivisesti vapaaehtoistyötä muun muassa sodasta kärsivien lasten ja sotilaiden perheiden parissa Ukrainassa.

Nyt Franchuk on saapunut Suomeen tapaamaan sukulaisiaan.

Helsingin yliopistossa Erasmus-opintoja suorittavat ranskalaiset Nathan (vas.) ja Yann (oik.) sekä kanadalainen Shane olivat saapuneet kaveriporukalla Senaatintorille tukemaan ukrainalaisia. Kuva: Remu Shemeikka

Hänen veljensä Oleksandr Butenko iloitsee Senaatintorille kerääntyneen väkijoukon runsaudesta.

– Hyvien ihmisten tarvitsee vain pysytellä hiljaa, jotta pahuus voi voittaa.

Hän kertoo nähneensä paikalla runsaasti aktiivisia tekijöitä: vapaaehtoistyöntekijöitä, vaikuttajia ja Ukrainan tukijoita.

Kokoontuminen toimii Butenkon mukaan äänitorvena sille todellisuudelle, että sota on edelleen käynnissä.

– Jos me häviämme huomenna, tekin joudutte sotimaan huomenna, Uudellamaalla sijaitsevan ukrainalaisen kirkon pastorina toimiva Butenko toteaa.

– Emme ole vielä hävinneet, vaan jatkamme taistelua.

"Ulkomailta tuleva tuki rohkaisee"

Omia kynttilöitään Helsingin tuomiokirkon portaille saapuu laskemaan myös nuori ukrainalaispariskunta. Harkovalaiset Uliana Yesaulenko ja Denys Skubak kertovat paenneensa sotaa Suomeen lokakuussa 2025. 

He sanovat näkevänsä tapahtumassa ensimmäistä kertaa niin suuren väkijoukon osoittamassa tukea Ukrainan puolesta neljän Suomessa viettämänsä kuukauden aikana.

– Tämä on tärkeää, koska Ukrainassa on juuri nyt meneillään synkät ajat, Skubak toteaa.

 
Suomeen sotaa paenneet Uliana Yesaulenko ja Denys Skubak näkivät Venäjän presidentti Vladimir Putinin lisäksi ongelmana tämän tukijat ja ihmiset, jotka haluavat sulkea silmänsä Ukrainan tapahtumilta. Kuva: Remu Shemeikka

Pari kertoo, että heidän isänsä ja monet ystävät ovat jääneet Ukrainaan puolustaakseen maataan.

– Toimimme heidän tukenaan. Olemme ylpeitä heistä, sanoo Yesaulenko. 

Myös ulkomailta tulviva tuki ja rohkaisu on auttanut Yesaulenkoa ja Skubakia jaksamaan. 

– Ollessamme Ukrainassa pimeässä ilman vettä tai sähköä, sitä saattoi vaikka Instagramin ja lukea sieltä viestejä maista kuten Suomesta, Saksasta ja Puolasta. Se tuntui hyvältä, Yesaulenko kertoo.

 "Hienoa, että me suomalaiset jaksamme"

Myös Tommi Ahonen on saapunut kynttilänlaskutilaisuuteen. Ukrainan lipun väreihin ja popliinitakkiin sonnustaunut eläkeläinen on tyytyväinen väenpaljouteen.

– Hienoa, että vielä me suomalaiset jaksamme.

Tommi Ahonen kertoi kantavansa mukanaan kahta lippua, koska hänen ystävänsä ei päässyt paikalle. Kuva: Lempi Leinonen

Ahonen peilaa Ukrainan sotaa Suomen historiaan.

– Vanhempieni ja isovanhempieni kautta tiedän, että talvisota kesti neljä kuukautta ja jatkosota reilut kolme vuotta. Tämä todella tuntuu rankalta.

– Ukrainalaiset sotivat meidän sotaa. 

Tapahtuman järjesti Kirkko Helsingissä, Ukrainalaiset Suomessa ry ja Mothersforpeace ry yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Ukrainan suurlähetystön kanssa.