Hyvästi Vinka! – Yli 40 vuotta Ilmavoimissa palvelleet alkeiskoulukoneet siirtyivät eläkkeelle

Vinka-alkeiskoulukoneiden jäähyväisiä juhlittiin Tikkakoskella keskiviikkona. Yli 40 vuotta Puolustusvoimissa palvelleet lentokoneet siirtyvät eläkkeelle ja saavat korvaajikseen saksalaisvalmisteisia Grob-koneita.

Vinka-alkeiskoulukoneet poistuivat Puolustusvoimien käytöstä syyskuun alussa. Suomalaisvalmisteisia Valmet L-70 Vinka-koneita on käytetty Puolustusvoimissa vuodesta 1980 lentämisen alkeiden opetteluun. Vinkan korvaajia, saksalaisvalmisteisia Grob G 115 E -koneita on hankittu käytettyinä Britanniasta 28 kappaletta.

Insinöörieverstiluutnantti evp. Jyrki Laukkanen lensi historian ensimmäisen lennon Vinka-koneella. Nyt yli 40 vuotta myöhemmin hän lensi myös viimeisen Vinka-lennon. Tunnelma lennon jälkeen oli historiallinen.

– On sellainen ilmailuhistoriallinen tunne. Pääsin aikanaan aloittamaan ja nyt lopettamaan, Laukkanen tunnelmoi.

Vinka-koneiden suomalaisuudesta on ollut hyötyä

Vinka-alkeiskoulukone kehitettiin ja rakennettiin Suomessa sen edeltäjän, ruotsalaisen Saab Safirin korvaajaksi. Vinkat tulivat Ilmavoimien käyttöön vuonna 1980. Vuonna 2002 koneisiin lisättiin Garmin GNS 430 -avioniikkajärjestelmä.

Kotimainen lentokoneteollisuus on saanut tuulta siipiensä alle Vinka-koneiden myötä. Ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Timo Herrasen mukaan Vinkojen suomalaisvalmisteisuudesta on ollut hyötyä, sillä koneet on tehty alusta asti Puolustusvoimien tarpeisiin.

Suomalaiskoneiden etuna on ollut varaosien helppo saatavuus. Grob-koneiden varaosien kanssa on ollut enemmän ongelmia, sillä saksalainen valmistaja ei ole ollut valmis toimittamaan osia Puolustusvoimille.

–  Pyrimme tekemään kotimaista varaosatuotantoa Patrian kautta, sillä se on tyyppivastuullinen organisaatio. Avioniikkaosat tulevat sitten laitteen valmistajalta, Herranen avaa suunnitelmia.

Vinka-koneilla ehdittiin kouluttaa lentäjiä yli 40 vuoden ajan. Kuva: Onni Pörhölä

Pitkään lentokoulutukseen sisältyy taitolentoa ja taktisia tilanteita

Tie hävittäjälentäjäksi on pitkä. Sotilaallisen koulutuksen jälkeen varusmieskurssille valituilla on ohjelmassa noin 35 tuntia lentokoulutusta. Koulutukseen käytetään nykyään Grob-koneita. Ennen koulutus lennettiin Vinkalla.

Jos unelmissa on hävittäjälentäjän ura, varusmieskoulutuksen jälkeen vuorossa on haku kadettikurssille, jossa koulutus jatkuu nykyisellä Grob-koneella. Sen jälkeen jatketaan kaksivaiheiseen Hawk-koulutukseen.

– Menee noin seitsemän vuotta, että lentäjä on hävittäjän ohjaamossa, Herranen selventää.

Lentämisen alkeiden opetteluun käytettävältä koneelta vaaditaan Puolustusvoimissa ennen kaikkea soveltuvuutta erilaisiin lentolajeihin, esimerkiksi taitolentoon, sekä helppoa lennettävyyttä. Hallintalaitteet eivät saa olla liian monimutkaisia. Myös osastolentokelpoisuus, eli mahdollisuus lentää tiiviisti toisten koneiden kanssa on tärkeää.

Taitolennolla on merkittävä rooli lentäjien koulutuksessa, sillä koulutettavan tulee osata lentää kaikissa tilanteissa. Lentäminen on helpottunut uudenaikaisemman kaluston myötä. Grob-koulutukseen onkin tuotu entistä enemmän taktisia ongelmanratkaisutilanteita perinteisen lentoharjoittelun lisäksi.

– Taitolennossa pystymme arvioimaan ohjaajan 3D-hahmotuskykyä. Mahdolliset tasapaino-ongelmat tulevat myös ilmi, Herranen täsmentää.

Vinkat rullailevat eläkkeelle, Grob seuraa. Kuva: Onni Pörhölä

Vinkat eläköityvät, Grobit jatkavat

Herrasen mukaan Grob-koneita on tarkoitus käyttää pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Lentokoulutuksen suunnitteluun vaikuttaa myös F35-hävittäjähankinta.

– Kun saamme F35-hävittäjät käyttöömme, näemme tarkemmin, minkälaisia koulutusvaatimuksia siitä lopulta tulee, Herranen kertoo.

Vinka-koneet puolestaan siirtyvät viettämään ansaittuja eläkepäiviä museoihin, ammattioppilaitoksiin opetuskäyttöön sekä yksityishenkilöille huutokaupattuina.