Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Oskari Aumo

Kuvassa Panssariprikaatin komentaja Rainer Kuosmanen, PVLOGLE:n sektorijohtaja Kari Ponkilainen ja Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta leikkaamassa uuden kasarmin avajaisnauhaa.

Panssariprikaatin komentaja Rainer Kuosmanen, PVLOGLE:n sektorijohtaja Kari Ponkilainen ja Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta leikkaamassa uuden kasarmin avajaisnauhaa.

Hyvä sisäilma on päivän sana

Juho Käki

Parolannummen peruskorjattu kasarmirakennus 125 avattiin juhlallisesti valmistujaistilaisuudella. Yli kaksi vuotta kestänyt perusparannustyö on nyt valmis.

Hyvä sisäilma on päivän sana Puolustusvoimien kiinteistöjen ylläpidosta vastaavassa Puolustuskiinteistöissä. Hyvän sisäilman myötä varusmiehille ja henkilökunnalle tarjotaan terveelliset ja turvalliset tilat. Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkö Satu Alander-Mattila kertoo, että kasarmeista noin puolet on peruskorjattu 2000-luvulla. Tavoitteena on, että loputkin kasarmeista saadaan peruskorjattua 2020-luvun loppuun mennessä.

Peruskorjauksia on tälläkin hetkellä käynnissä noin 15% kasarmeista. Alkuvuonna kasarmien peruskorjauksia on valmistunut Panssariprikaatin lisäksi Uudenmaan prikaatiin ja Utin jääkärirykmenttiin. Lisäksi Karjalan lennostoon Rissalaan valmistui täysin uusi majoituskasarmi.

Alander-Mattila kertoo, että peruskorjauksissa noudatetaan Puolustusvoimien työ- ja oppimisympäristökonseptin periaatteita. Tämä näkyy Kasarmi 125:ssä esimerkiksi varusteiden kuivatuksessa. Peruskorjauksen myötä varusteita ei enää kuivateta tuvissa vaan keskitetysti kuivaushuoneissa. Muutoksella tähdätään sisäilman parantamiseen.

Uutta ja vanhaa yhteen sovittaen

Helsingin ilmatorjuntarykmentin esikuntamestari ylikersantti Santeri Tuominen nimeää tärkeimmiksi muutoskohdiksi peruskorjatussa kasarmissa paremman sisäilman laadun, uudet luokkatilat ja yleisen viihtyvyyden parantumisen.

Helsingin ilmatorjuntarykmentin esikuntamestari ylikersantti Santeri Tuominen Ruotuväen toimittaja kaartinjääkäri Juho Käen haastattelussa. Kuva: Oskari Aumo

– Kaikki on purettu runkoon asti ja käytännössä vain rakennuksen runkorakenne on alkuperäistä, kertoo Tuominen uudistuksista. 

Merkittäviä muutoksia vanhaan ovat ilmanvaihdon kapasiteetin kasvattaminen ja samalla koko talotekniikan päivitys nykyaikaan. Myös uudet oppimisympäristöt näkyvät kasarmilla, uusia kalusto-oppihalleja on rakennuksessa kolme. Hallit sijaitsevat kasarmin maatasolla ja isojen ovien ansiosta isommankin kaluston tuominen sisälle onnistuu. Näin varusmiesten koulutus onnistuu myös sisätiloissa.

Kasarmin viereen rakennettiin uusi huolto- ja varastorakennus, jossa on esimerkiksi teltoille ja naamioverkoille omat kuivaustilat. Telttojen ripustaminen onnistuu koukkuihin helposti maantasalla, josta ne voidaan nostaa ylös nosturilla. Myös polkupyörille saatiin kasarmin viereen uusi varasto.

Inttiflunssa ei vaivaa peruskorjatuilla kasarmeilla

Käyttäjät eli varusmiehet ja henkilökunta ovat tyytyväisiä peruskorjattuihin tiloihin. Tyytyväisyys kuuluu myös ensimmäisen ohjusilmatorjuntapatterin varusmiesten korpraali Joel Simolan, upseerikokelas Ukko Laakkosen ja alikersantti Matias Lindströmin puheissa. Varusmiehet kertovat, että sisäilma peruskorjatuilla kasarmeilla on huomattavan hyvä.

– Olin palveluksesta viisi ja puoli kuukautta Riihimäellä ja kun palasi tänne niin sisäilman ero oli huomattava, kertoo Lindström.

Uusista tuvista löytyy nyt runsaasti pistorasioita varusmiesten mobiililaitteiden lataamiseen. Kuva: Oskari Aumo

Aivan kaikkea ei tuvissa ole lähdetty uudistamaan vaan vanhat punkat ja kaapit on uusiokäytetty peruskorjatuissa tuvissa. Näkyvimmät muutokset tuvissa perustuvat uusiin pintamateriaaleihin lattiasta kattoon. Myös pistorasioita on nyt riittävä määrä, kertovat varusmiehet. Yhdestä tuvasta löytyy noin kaksi pistorasiaa varusmiestä kohden.

Uusi tekniikka näkyy myös siivouspalveluksessa. Kasarmi 125 on varustettu keskuspölynimurilla, joten siivouspalvelusta monille tutut lattialastat ja rätit voivat väistyä. Kuva: Oskari Aumo