HX-hanke etenee mallikkaasti kohti viimeistä ja vaikeinta vaihetta

HX-hävittäjäkandidaattien suorituskyvyn arviointi on vaativa prosessi, jonka tavoitteena on turvata uskottava puolustus vuosikymmeniksi. Loppuvuonna puolustushallinto on valmis antamaan esityksensä valittavasta monitoimihävittäjästä.

Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamista valmisteleva HX-hanke on päässyt loppusuoralle. Puolustusvoimat lähetti lopulliset tarjouspyynnöt uusista monitoimihävittäjistä 29.1. Hävittäjien on määrä korvata 2020-luvun aikana käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyky täysimääräisesti.

Lopulliset tarjouspyynnöt lähetettiin viidelle eri tarjoajalle, ja tarjouksia odotetaan huhtikuun loppuun mennessä. Tarjolla on ruotsalainen Gripen, yhdysvaltalaiset Super Hornet ja F-35, ranskalainen Rafale sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter. 

Ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä kertoo hankkeen viimeisen rutistuksen, eli kandidaattien perinpohjaisen arvioinnin, olevan armoton työ, johon ottaa osaa lähes 100-henkinen joukko osaajia eri puolilta Puolustusvoimia ja puolustusministeriöstä. 

– Kandidaattien tasapuolinen evaluointi on valtava ponnistus koko organisaatiolta ja vie väistämättä kuukausia, Puranen toteaa.

Tarjouspyyntöjen vastaanottamisen jälkeen arviointiprosessi alkaa edetä, ja hanketta valmistellaan kohti valintapäätöstä. Prosessin ollessa kesken tarjousten yksityiskohtiin liittyen viestintälinja tulee olemaan muiden vastaavien prosessien tapaan niukka. 

Arviointiprosessissa on neljä päätösaluetta, joista kolme on pakko läpäistä edetäkseen prosessissa. Ne ovat huoltovarmuus, hankinnan, käytön ja ylläpidon kustannukset sekä teollinen yhteistyö,. Neljäs päätösalue on suorituskyky, joka on ainoa pisteytettävä osa-alue. Kandidaattien soveltuvuutta Suomen puolustusjärjestelmän käyttöön testataan monialaisesti. 

– Käymme esimerkiksi kullakin kandidaatilla kahden viikon pituisen täysimittaisen Suomen puolustustaistelun ja katsomme, mihin se johtaa ja miten kandidaatit pärjäävät meidän määrittelemissä asioissa, Puranen avaa.

Ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp. Lauri Puranen on itse toiminut muun muassa hävittäjälentäjänä ja Ilmavoimien komentajana
Kuva: Konsta Törne

Päätös loppuvuonna

Puranen arvelee, että hankeorganisaatio pääsee kokoamaan arviointien tuloksia yhteen ja toimittamaan raportin eteenpäin Puolustusvoimien johdolle loppusyksystä. Puolustusvoimat tekee ensin hankintaesityksen valittavasta HX-järjestelmästä puolustusministeriölle ja hankintapäätöksen tekee valtioneuvoston yleisistunto puolustusministeriön esityksestä. Päätöksestä viestii valtioneuvosto yhteistyössä puolustushallinnon kanssa, mutta mahdollisuudet kertoa arvioinnin ja vertailun tuloksista ovat rajalliset. 

– Tilanne on siinä mielessä herkkä, että on yksi voittaja ja neljä pettynyttä häviäjää. Emmekä voi itse päättää, mitä kerromme toimittajien luovuttamasta salaisesta materiaalista. Yleensä ei ole tapana ruotia ei-valituksi tulevien tarjouksia julkisesti. Perustelemme toki kuitenkin, miksi voittaja valikoitui, Puranen tuumii.

Puranen ei usko kiihtyvän pandemian vaikuttavan loppuvaiheen aikatauluihin, sillä arviointitiimit pystyvät mahdollisten koronarajoitusten aikanakin toimimaan tarkoitusta varten luotuja salattuja yhteyksiä hyödyntäen. Koronapandemia on tähän mennessä viivästyttänyt prosessia tosiasiallisesti vain noin kuukaudella. 

Kokonaisuutena jo lähes kuusi vuotta kestänyt hanke on Purasen mukaan sujunut hyvin. 

– Jos kysyy tarjoajilta, he sanovat, että hanke on hoidettu ammattitaitoisesti ja tasapuolisesti. Asettamiamme vaatimuksia ja kilpailutusprosessia pidetään vaativina verrattuna moniin muihin maihin, Puranen luonnehtii. 

– Reilun kilpailun ohella tärkeintä on, että saamme kaikista suorituskykyisimmän järjestelmän, hän tiivistää hankkeen loppuvaiheen tavoitteet. 

Tähtäimessä paras suorituskyky

HX-hanketta on kutsuttu suorituskykyhankkeeksi. Puranen kertoo suorituskyvyssä olevan pitkälti kyse siitä, miten järjestelmä vertautuu vastustajan järjestelmiin. Siksi olennaisessa osassa on myös muiden alueen toimijoiden asejärjestelmien suorituskyvyn, ja sen kehityksen arviointi. 

– Aivan oleellista on koko puolustusjärjestelmän kyky ylläpitää ennaltaehkäisy- ja pelotekykyä. Silloin on tärkeää, että hankittava järjestelmä on vastustajan kunnioittama. Heidän pitää ajatella, että meillä on niin tehokas järjestelmä, että pystymme tuottamaan tappioita, Puranen järkeilee. 

Hankittava hävittäjäjärjestelmä on Ilmavoimien käytössä aina 2060-luvulle saakka, joten järjestelmän on oltava päivitettävissä tulevaisuuden uhkakuvien ja lähiympäristön asejärjestelmien kehittyessä. 

– Elinkaaren aikana tulee esimerkiksi käyttöön uusia aseita, joita haluamme hankkia tai joita vastaan meidän pitää toimia. Osaa tästä kehityksestä voimme ennustaa, mutta yli 20 vuoden päähän katsoessa näkymät ovat melko hämärän peitossa. Siksi uusia järjestelmiä pitää voida integroida HX-kalustoon, Puranen alleviivaa.

Puranen kertoo hankittavien koneiden eroavan Hornet-kalustosta erityisesti sensoritekniikan ja kehittyneen tekoälyn osalta. Lisääntynyt tekniikka nostaa esiin myös huolen kyberturvallisuudesta. Puranen kertookin kyberin olleen laajasti esillä kunkin tarjoajan kanssa. Hän arvelee myös, että tulevaisuudessa esimerkiksi simulaattoriharjoittelua saatetaan lisätä, jotta kaikkia koneen ominaisuuksia ei altisteta uteliaiden tiedustelulle.