Hovioikeus vapautti Raaseporin tasoristeysturman kuljettajan syytteistä
Helsingin hovioikeus on tänään antamassaan ratkaisussa pysyttänyt käräjäoikeuden antaman tuomion, joka hylkäsi turmakuorma-autoa kuljettanutta varusmiestä vastaan nostetut syytteet.
Puolustusvoimien miehistönkuljetusajoneuvon ja kiskobussin törmäystä seuranneen tapauksen oikeuskäsittely on päättynyt, kun Helsingin hovioikeus päätyi torstaina 10.12. antamassaan ratkaisussa pitämään käräjäoikeuden päätöksen voimassa. Hovioikeus katsoo, että kuorma-auton kuljettaja ei laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuuttaan, vaan teko oli tapaturma.
Tapaus juontaa juurensa vuoteen 2017, jolloin kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui miehistönkuljetusajoneuvon törmätessä kiskobussin kanssa sittemmin vaarallisuutensa vuoksi suljetussa Skogbyn tasoristeyksessä Raaseporissa. Kiskobussi törmäsi hätäjarrutuksesta huolimatta kuorma-autoon 106 kilometrin tuntinopeudella lennättäen kuorma-auton useassa osassa kymmenien metrien päähän törmäyspaikasta.
Hovioikeus perustelee ratkaisuaan tutkimuksissa ilmi käyneellä olemattomalla näkyvyydellä kuorma-auton ohjaamosta oikealle takaviistoon. Hovioikeus näkee, ettei kuljettajan olisi edes kurkottamalla ollut mahdollista nähdä lähestyvää kiskobussia. Hovioikeus otti myös kantaa toimenpiteisiin, joihin kuljettajan olisi syyttäjän näkemyksen mukaan pitänyt ryhtyä.
Alun perin kihlakunnansyyttäjä päätti olla syyttämättä varusmiestä, mutta apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe pyörsi päätöksen. Miehistönkuljetusajoneuvoa kuljettanutta varusmiestä syytettiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kolmesta kuolemantuottamuksesta ja palvelusrikoksesta tai vaihtoehtoisesti tuottamuksellisesta palvelusrikoksesta.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus päätyi hylkäämään syytteet lokakuussa 2019. Syyttäjä vaati varusmiehelle joko sakkorangaistusta tai ehdollista vankeusrangaistusta, mutta luopui sittemmin rangaistusvaatimuksista, sillä kuljettaja loukkaantui itsekin pahoin turmassa ja joutui julkiseen ryöpytykseen.
Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa heikolla näkyvyydellä. Onnettomuus tapahtui aamuhämärässä räntäsateessa. Käräjäoikeus katsoi, että olisi kohtuutonta olettaa varusmiehen ymmärtävän risteyksen vaarallisuuden ja pyytävän toista ihmistä vahtimaan ylitystä, sillä Puolustusvoimissa ei ole ohjeistettu toimimaan näin. Risteyksen vaarallisuudesta ei myöskään ollut varoitettu Puolustusvoimien tai Liikenneviraston toimesta ennen turmaa.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä valitti päätöksestä hovioikeuteen, sillä syyttäjän näkemyksen mukaan kuljettajan olisi pitänyt ymmärtää heikon näkyvyyden aiheuttamat riskit ja toimia sen mukaisesti. Syyttäjä myös koki, että hovioikeuden tulisi ottaa kantaa siihen, miten tapaus suhteutuu tieliikennelain edellyttämään erityiseen varovaisuuteen tasoristeyksessä ja eroavatko varusmiesten velvollisuudet tienkäyttäjinä muista tienkäyttäjistä.
Tapauksesta on noussut laajaa keskustelua ja esimerkiksi hovioikeuden jatkokäsittelyä vastustanut adressi keräsi yli 12 000 allekirjoitusta. Myös Varusmiesliitto on paheksunut nostettuja syytteitä.
