Hornetit ja Gripenit yhteisharjoituksessa Pohjois-Ruotsin taivaalla

Flygvapenövning 19 -ilmaoperaatioharjoitukseen osallistuu koneita Suomen ja Ruotsin ilmavoimista sekä elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita Learjet-suihkukoneita. Harjoitus on osa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä.

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien Hornet- ja Gripen-hävittäjät osallistuvat Flygvapenövning 19 -harjoitukseen, joka alkoi perjantaina 22.3. ja jatkuu tämän viikon keskiviikkoon 27.3. saakka. Lentotoimintaa on vuorokauden ympäri, mutta melun aiheuttamia häiriöitä pyritään välttämään. Osana harjoitusta lennetään matala- ja yliäänilentoja, sekä käytetään omasuojaheitteitä.

Horneteja osallistuu harjoitukseen kahdeksasta kahteentoista jakautuen sekä Rovaniemen että Kallaxin tukikohtiin. Vastavuoroisesti Rovaniemelle on saapunut kahdeksan Gripen C/D -monitoimihävittäjää ja muuta Ruotsin ilmavoimien kalustoa.

–Hävittäjien lisäksi harjoituksessa on mukana Ruotsin ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneita, valvonta- ja taistelunjohtokoneita sekä elektroniseen sodankäyntiin erikoistuneita Learjet-suihkukoneita, selventää ilmavoimien tiedottaja Tuomas Saavalainen.

Molemmat maat pääsevät harjoittelemaan ilmapuolustustehtäviä, joita sininen puoli suorittaa Kallaxista ja muista Pohjois-Ruotsin tukikohdista käsin. Rovaniemeltä toimiva punainen puoli toimii harjoituksessa vastustajana.

Saavalaisen mukaan Saab SFO:n operoimia Learjetejä osallistuu harjoitukseen kolme kappaletta, joista kerrallaan on lentotoiminnassa mukana kaksi konetta. Learjetit käyttävät tukikohtanaan Rovaniemeä, josta käsin ne ovat mukana punaisen puolen toiminnassa.

Harjoitusalue ulottuu Pohjois-Ruotsista myös Suomen puolelle Länsi-Lappiin Kemin, Rovaniemen, Kittilän ja Enontekiön väliselle alueelle. Rovaniemellä melusta aiheutuvaa haittaa vähennetään välttämällä kaupungin päällä lentämistä ja käyttämällä melua vähentäviä lentomenetelmiä lentokentälle saavuttaessa ja sieltä lähdettäessä.

Yhteiset ilmaoperaatioharjoitukset ovat osa Suomen ja Ruotsin välistä FISE-yhteistyötä, jonka tavoitteena on yhteistoiminta- ja suorituskykyjen kehittäminen. Joukot jakautuvat punaiseen ja siniseen osapuoleen, joissa kummassakin on joukkoja sekä Suomesta että Ruotsista. Maat ovat osallistuneet toistensa kansallisiin ilmaoperaatioharjoituksiin suunnitelmallisesti vuodesta 2016 alkaen.

-Flygvapenövning 19 on Ruotsin ilmavoimille vuoden pääharjoitus ja Suomen ilmavoimille se on kansainvälisenä harjoituksena suhteellisen merkittävä. Ruotsin ilmavoimat osallistuu vastaavassa roolissa lokakuussa järjestettävään Ruska 19 -ilmaoperaatioharjoitukseen, joka on puolestaan Suomen ilmavoimille vuoden pääharjoitus, Saavalainen avaa harjoituksen merkitystä ilmavoimien näkökulmasta.

Henkilövahvuus on kokonaisuudessaan 2500 ja ilma-aluksia osallistuu yhteensä yli 60 kappaletta. Ilmavoimien Hornetien lisäksi Flygvapenövning 19 -harjoitukseen osallistuu Suomesta kolme maavoimien NH90-kuljetushelikopteria. Suomalaisia harjoituksessa on mukana yhteensä yli 200, joista varusmiehiä on noin 30.

Tankkausmiesten ja sotilaspoliisien tehtäviä suorittavien varusmiesten lisäksi harjoitukseen osallistuu apumekaanikkoja, joista osa toimii harjoituksen ajan Kallaxin tukikohdassa. Samalla harjaannutetaan henkilökuntaa ja varusmiehiä toimimaan vieraassa tukikohdassa ja vastavuoroisesti isäntämaana Rovaniemellä vieraileville ruotsalaisille. Isäntämaatuen antamista ja vastaanottamista päästään harjoittelemaan molemminpuolisesti.