Himmetä ei muistot koskaan saa

"Hoivatkaa, muistakaa, kertokaa. Himmetä ei muistot koskaan saa." 

Veteraanin iltahuutoa siteerattiin monessa puheessa kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksissa 27. huhtikuuta Turussa.

Kansallista veteraanipäivää vietettiin tänä vuonna teemalla "Sotiemme opetukset - Tulevaisuutemme turvaksi, Lärdomar av våra krig - för vår framtida säkerhet".

Teeman takana on Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Osmo Suominen. Hän kertoo teeman heijastavan viimeaikaisia maailman tapahtumia. Hänen mukaansa teeman tärkein viesti on se, ettemme ole enää pahan päivän sattuessa koskaan yksin. 

– Se on se tärkein opetus, mikä tähän viestiin on sisällytetty. Se tarkoittaa nimenomaan niitä ratkaisuja, joita Suomi on puolustuksensa turvaksi tehnyt, hän täsmentää.

Sota opetti Suomisen mukaan paljon sellaista, mikä on nykypäivänä jopa hieman häipynyt. Hän nostaa esimerkeiksi yhteisöllisyyden ja yhteen hiileen puhaltamisen. Kaveria ei jätetä missään tilanteessa.

Turun tuomiokirkossa laulettiin päivän teemaan sopiva virsi Sun kätes herra voimakkaan. Virsi on monelle tuttu esimerkiksi sotilasvalasta. Kuva: Eero Tammivuori

Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet alkoivat Turun tuomiokirkossa jumalanpalveluksella. Läsnä oli niin veteraaneja, lottia, Puolustusvoimien henkilöstöä, partiolaisia kuin muitakin vieraita. Kirkossa kuultiin kaunista musiikkia ja saarna, jossa arkkipiispa Tapio Luoma siteerasi päivän monien muiden puhujien tapaan Veteraanin iltahuutoa. 

Hän kiitteli saarnassaan veteraanien kärsivällisyyttä ja sitä, että sodan epävarmuuden keskellä jaksettiin ylläpitää toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Kärsivällisyys palkittiin lopulta ja Suomesta rakennettiin moderni ja demokraattinen valtio, jossa on vahva kansalaisyhteiskunta. Hän puhui siitä, miten Suomen rooli on nyt muiden valtioiden joukossa selkiytynyt. Suomella on paremmat mahdollisuudet kohdata tulevaisuuden haasteet, mistä tämän vuoden teemakin muistuttaa.

– Tammenlehvä on kärsivällisyyden ja sitkeyden tunnus, Luoma kiteytti veteraanien kantaman symbolin merkityksen.

Aamupäivän jumalanpalveluksessa matkaan lähetettiin seppelpartio, jonka tehtävänä oli kuljettaa kunniaseppele läpi juhlallisuuksien Turun sotaveteraanien muistomerkille. Kuva: Eero Tammivuori

Veteraanit toivovat, että isänmaasta pidetään huolta jatkossakin

Yksi tammenlehvää kantaneista juhlan kunniavieraista oli 98-vuotias paimiolainen sotaveteraani Eero Heimo. Hän piti kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaa hienona ja muistorikkaana kokemuksena. Heimon aamu alkoi seppeleen laskulla Paimion veteraanikivelle, josta päivä jatkui kansallisen veteraanipäivän muihin juhlallisuuksiin.

Heimo aloitti asepalveluksensa 17-vuotiaana Forssassa, josta matka kävi Haminan kautta Virolahdelle. Heimo muistaa erityisesti jalkamarssin Haminasta Virolahdelle täyden varustuksen kanssa. Marssi kävi monelle sotilaalle raskaaksi.

Virolahdella Heimon tehtävänä oli vartioida armeijan varastoja. Sieltä matka jatkui edelleen Karhumäkeen, jossa pidettiin asemat, mutta lopulta lähdettiin perääntymään.

– Me teimme juoksuhautoja välillä matkan varrelle. Sitten lähdimme pohjoiseen, Heimo muistelee perääntymistä Karjalasta.

Heimo kuljetettiin joukkonsa kanssa Lappiin, jossa lähdettiin etenemään.

– Saksalaiset meni edellä ja hävitti kaiken. Polttivat mennessänsä kaiken. Ja miinoja oli kauhiasti. Se oli kamalan vaarallista ja meitä varoiteltiin kovin, ettei mihinkään saisi poiketa.

Heimon rintamapalvelus päättyi lavantautiin. Kun kuume ei helpottanut, hänet lähetettiin sotasairaalaan Ouluun. Hän toipui siellä neljä kuukautta, minkä jälkeen palvelus jatkui vielä täydennyskomppaniassa Kouvolassa ja Turussa.

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla toi Heimolle muistoja mieleen erityisesti sodan loppumisesta.

– Muistan hyvin sen päivän, kun sota loppui, Heimo sanoi.

– Jatkakaa sotilaat samalla tapaa, kuin mekin ollaan oltu palveluksessa. Jatketaan samaan tapaan, Heimo lähetti terveisensä nuoremmille sotilaille.

Ilmari Koppinen, 105-vuotias sotaveteraani Salosta, toivoi niin ikään, että nykyiset vastuunkantajat ja tulevat päättäjät pitäisivät rakkaasta isänmaasta huolta vielä silloinkin, kun viimeisetkin veteraanit ovat poistuneet keskuudestamme.

– Sukupolvet seuraavat toisiaan ja kaikki käyvät omat taistelunsa. Meidän kohdallemme osui taisteluista raskain: isänmaan vapauden turvaaminen, hän sanoi puheessaan.

Koppinen toivoi myös, että veteraaneja ja heidän puolisoitaan sekä leskiään kohdeltaisiin tasavertaisesti. Näin ei hänen mielestään nykyään ole, sillä veteraanien läheisten kohdalla etuudet eivät jakaudu tasaisesti. Veteraanien kohdalla etuudet ovat kuitenkin Koppisen mukaan toteutuneet.

– Valtiovalta on pitänyt meistä hyvää huolta, hän totesi.

Kenraali Timo Kivinen muistutti puheessaan, että nykyiset turvallisuuspoliittiset ratkaisumme ovat mahdollisia itsemääräämisoikeutemme ansiosta. Siitä saamme kiittää veteraaneja. Kuva: Eero Tammivuori

Ukrainan tilanne nousi esiin juhlapuheissa

Pääjuhlassa kuultiin puheita niin puolustusministeri Antti Kaikkoselta kuin Puolustusvoimain komentaja Timo Kiviseltä.

– Arvoisa veteraanisukupolvi. Kiitos, että puolustitte Suomen itsenäisyyttä ja jälleenrakensitte maamme. Velvollisuutemme on huolehtia, että tekonne ja uhrauksenne Suomen puolesta muistetaan. Puolustusvoimille veteraaniperinteen vaaliminen on kunniatehtävä, Kivinen kiitteli puheessaan.

Kivisen mielestä tämän vuoden kansallisen veteraanipäivän teema näkyy siinä, että Suomi on sotiemme oppeina ylläpitänyt sotilaallisen varautumisen lisäksi laajaa yhteiskunnallista kriisivalmiutta.

Puolustusvoimain komentaja totesi, että Ukrainan sota ja ukrainalaisten periksiantamaton taistelu ovat muistuttaneet myös suomalaisia siitä, miten sotasukupolvelle lankesi raskas vastuu pitää maamme taistellen itsenäisenä.

– Myös nyt toteutunut turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Nato-jäsenyys oli mahdollista itsemääräämisoikeutemme ansiosta, hän sanoi.

Myös puolustusministeri Kaikkonen muisti puheessaan Ukrainaa ja sanoi, ettei Ukrainan tukemiseen saa väsyä.

– Varmasti monet suomalaiset tänään kokevat, että Ukrainan käymässä puolustustaistelussa on jotain samaa kuin omassa historiassamme, hän sanoi.

Kaikkonen muistutti myös, että Nato-jäsenyyden voimaan astumisen jälkeenkin Suomen vahvan puolustuksen perusta ovat edelleen suomalaiset, kuten aiemminkin. Kaveria ei jätetä -asenne on ollut menestyksemme avain. Kaikkosen mukaan yhtenäistä kansakuntaa ei ole helppoa horjuttaa.

– Sotiemme veteraanit ansaitsevat suuren kunnioituksemme ja ansaitsemansa tuen. Koko tuo sukupolvi teki korvaamattoman palveluksen isänmaallemme. Sotiemme veteraanien ja koko sodan käyneen sukupolven työn perustalle rakennettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen saavutukset, jotka ovat maailmallakin tulleet tunnetuiksi, Kaikkonen ylisti. 

Arvokkaassa juhlatilaisuudessa näkyi runsaasti kunniamerkkejä. Kuva: Eero Tammivuori