Tuoreen kyselyn mukaan hieman yli puolet suomalaisista korottaisi puolustusmäärärahoja
MTS:n kyselystä selviää, että suomalaisten maanpuolustustahto pysyy korkealla tasolla, mutta luottamus ulkopolitiikan hoitoon on laskenut.
– Suomalaiset ovat realisteja ja suomalaiset ovat hereillä.
Näin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) puheenjohtaja, kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) kiteyttää järjestön kyselytutkimuksen tuloksen.
Tutkimuksen perusteella suomalaiset kokevat turvallisuustilanteen huonontuneen. Erityisesti Venäjän kehitys ja sen hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttavat Suomessa.
Tämä näkyy myös kansalaisten puolustuspoliittisissa mielipiteissä. Noin puolet (51 %) suomalaisista kannattaa puolustusmäärärahojen korottamista.
Luotto Suomen puolustukseen pysyy silti erittäin vahvana.
86 prosenttia suomalaisista luottaa Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea erilaisia sotilaallisia uhkia vastaan. Samoin 78 % vastasi myönteisesti, kun kysyttiin, pitäisikö Suomen puolustautua aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Limnéll tulkitsee, että suomalainen maanpuolustustahto on huipussaan ja henki vahvaa.
– Henki on aina miekkaa vahvempi, hän sanailee.
Ulkopoliittisen konsensuksen aika on historiaa
Eräs kyselyn suurimmista heilahduksista oli luottamus ulkopolitiikan hoitoon. Viime vuonna 79 % kansalaisista piti ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Vuodessa tämä luku on laskenut 67 %:iin.
Limnéll painottaa, että luottamus on yhä korkeissa lukemissa, mutta uskoo, että suuret muutokset turvallisuuspoliittisessa ympäristössä ovat horjuttaneet uskoa ulkopolitiikan hoitoon.
MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja, Riku Keski-Rauska analysoi, että ulkopolitiikan luottamuksen yleinen heikentyminen voi johtua erinäisistä Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemistä päätöksistä.
Päällimmäisenä ovat Gazan sotaan liittyvät tapahtumat, jotka olivat erityisesti pinnalla tutkimuksen toteuttamisaikaan syys-lokakuussa. Keski-Rauska spekuloi, että erityisesti vasemmalla olevia ärsyttää Suomen yhteistyö Israelin kanssa.
Toisaalta varsinkin kristillisdemokraatit mutta myös perussuomalaiset ja tietyt kokoomuslaiset olivat tyytymättömiä, kun Suomi puolsi YK:n päätöslauselmaa, jossa Israelia vaadittiin lopettamaan palestiinalaisalueiden miehitys vuoden sisään.
Hän pohtii myös, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) päätös jättää Suomi ulos Ukrainan tasa-arvoliittoumasta kesällä saattoi jäädä jäytämään joitain arvoliberaaleja.
Suomessa ulkopoliittiseen vastakkainasetteluun ei ole totuttu, Keski-Rauska toteaa. Kuitenkin hänen mielestään länsimaisissa demokratioissa pitää voida olla eri mieltä ulkopolitiikasta ja käydä kriittisiäkin keskusteluja.
– Me emme kuitenkaan ole mikään Pohjois-Korea.
MTS:n kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat maanpuolustukseen luottavaisin mielin, vaikka kokevatkin turvallisuuspoliittisen tilanteen epävarmaksi. Kuvassa MTS:n tutkimusjaoston puheenjohtaja Riku Keski-Rauska, MTS:n puheenjohtaja Jarno Limnéll sekä MTS:n sihteeri Markus Kinkku. Kuva: Amos Kautto
Maanpuolustusmallille syvärassaus
Limnéll kertoo, että tulevan puolustusselonteon yksi tärkeimmistä teemoista on varusmiespalveluksen, siviilipalveluksen ja näiden mahdollisen yhdistelmän pohdinta.
Tutkimuksen mukaan Suomessa on vahva (80 %) kannatus nykyiselle asevelvollisuusmallille. Toisaalta suomalaisten enemmistö (59 %) suhtautuu myönteisesti niin kutsuttuun kansalaispalvelukseen, jossa kaikki, sukupuoleen katsomatta, suorittaisivat joko siviili- tai varusmiespalveluksen.
Limnéll kokee myös, että kokonaisturvallisuudelle on tulevaisuudessa annettava yhä enemmän huomiota sotilaallisen puolustuksen lisäksi.
– Eli miten me huolehdimme esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta tai kyberturvallisuudesta.
Limnéllin mielestä keskustelu näistä asioista jatkuu kauan.
– Ensi vuonna turvallisuudesta keskustellaan vielä enemmän.
MTS julkaisee vuosittain katsauksen suomalaisten mielipiteisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta. Tutkimuksen teki Taloustutkimus MTS:n toimesta. Tutkimuksen otos on 1 112 henkilöä ja sen kohderyhmänä on Suomen 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaa poislukien.
