"Nykyhetken keskeinen ongelma on, ettei konsensusta saada aikaiseksi" – Helsinki+50-konferenssissa pohdittiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tulevaisuutta
Autoritäärisen Venäjän veto-oikeus uhkaa lamaannuttaa järjestön toiminnan.
Helsingissä vuonna 1975 järjestettyä Ety-huippukokousta on pidetty kylmän sodan aikaisena menestyksekkäänä rauhanprojektina, joka liennytti suhteita ja avasi vuoropuhelun idän ja lännen välillä.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin maailman ulkopoliittinen johto kokoontui Finlandia-taloon juhlistamaan huippukokouksen perintöä ja pohtimaan Euroopan turvallisuuden tulevaisuutta Helsinki+50-konferenssissa.
Tapahtuma oli Suomen Etyj (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) -puheenjohtajuusvuoden huipentuma ja keräsi tuhatkunta osallistujaa yli 70 maasta.
– Etyj on näyttänyt hyvältä menneisyydessä, mutta nykyhetken keskeinen ongelma on, ettei konsensusta saada aikaiseksi, Albanian eurooppa- ja ulkoministeri Igli Hasani toteaa järjestön nykytilasta.
Hänen mukaansa Etyj on erimielisten järjestö. Sen päätöksenteko perustuu kuitenkin konsensusjärjestelmään eli esimerkiksi kenttäoperaation perustaminen vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän.
Hasanin mukaan Etyjillä olisi paljon hyviä työkaluja toimiakseen kansainvälisen politiikan ongelmanratkaisijana, mutta tämän periaatteen ja Venäjän veto-oikeuden myötä järjestö on käytännössä voimaton.
Hasanin kertoi Etyjin ongelman olevan se, että se on sekoitus demokratioita ja maita, jotka teeskentelevät olevansa demokraattisia. Hänen mukaansa erimielisyydet alkoivat jo vuonna 2008 Venäjän hyökätessä Georgiaan.
Etyjin Helsinki+50-konferenssissa järjestetyssä paneelikeskustelussa keskustelun yhdeksi aiheeksi nousi, onko järjestön kultainen aikakausi ohi.
Hasanin mukaan Etyjin on jatkettava työtä yhteisymmärryksen saavuttamiseksi ja pohdittava, mitä "hyökkääjälle" eli Venäjälle pitäisi tehdä.
Ranskan eurooppaministeri Benjamin Haddad uskoo Etyjin jatkavan olemassaoloansa, mutta pohtii, miten relevantti järjestö se on 20 vuoden päästä.
– Tämä riippuu pitkälti siitä, miten hyvin jäsenmaat kunnioittavat järjestön sääntöjä.
Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan yhä tulevaisuudessa
Yksi paneelin kantavista viesteistä oli se, ettei demokratian tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys.
Paneelissa pohdittiin myös sitä, etteivät demokratian todelliset uhat ole vain ulkoisia vaan myös esimerkiksi taloudellinen eriarvoisuus, disinformaatio ja polarisaatio horjuttavat yhteiskuntaa.
Monissa länsimaissa päätöksenteon tehottomuus, vastakkainasettelu ja populistinen politiikka on nakertanut uskoa poliittiseen järjestelmään.
– Meidän on tunnustettava, että vapaus ja demokratia eivät ole enää niin helposti ”myytäviä” arvoja kuin ehkä uskoimme. Ihmiset haluavat asioita, jotka eivät ensisilmäyksellä liity vapauteen ja demokratiaan, sanoo paneelin moderaattori, toimittaja Stephen Sackur.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, ettei demokratian puolustaminen ole vallitsevassa tilanteessa helppoa. Kuva: Karoliina Huopalainen
Haddadin mukaan demokratioita haastavat nyt "ideologiset vastustajat", jotka hyödyntävät eurooppalaisten haavoittuvuuksia käymällä kyber- ja informaatiosotaa, viitaten Venäjän strategiaan horjuttaa länsimaita.
– He [venäläiset] käyttävät sosiaalista mediaa demokratioiden häiritsemiseen, hän sanoo.
Haddad korosti, että Etyjin kaltaisia kansainvälisiä järjestöjä tarvitaan siksi, että ongelmat kuten ilmastonmuutos, turvallisuuden ylläpito ja laittoman maahanmuuton torjuminen ovat monimutkaisia ongelmia, joihin ei ole helppoa ratkaisua.
– Kansallista ratkaisua ei todellakaan ole. Ongelmana on, että monet näistä äärimmäisen monimutkaisista ongelmista vaativat juuri monenvälistä yhteistyötä, hän sanoo.
"Helsingin henki" vahvasti läsnä
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (Etyk) huipentui Helsingissä järjestettyyn kokoukseen vuonna 1975. Kokoukseen osallistui 35 valtiota, mukaan lukien Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja lähes kaikki Euroopan maat.
Kokouksen tavoitteena oli liennyttää ja lisätä luottamusta idän ja lännen välillä kylmän sodan aikana sekä sopia yhteisistä periaatteista valtioiden välisissä suhteissa.
– Minusta tuntuu, että Helsingin päätösesitys ja koko tuo Helsinki-henki, Helsinki-prosessi, vaikuttivat hyvin merkityksellisiltä ja ajankohtaisilta 1980-luvun lopulla, Sackur sanoo.
Kylmän sodan lopussa Pariisin huippukokous asetti Etykin uudelle kurssille.
Pariisin peruskirjassa uutta Eurooppaa varten Etykiä kehotettiin tekemään osansa Euroopassa tapahtuvan historiallisen muutoksen hallinnassa ja vastaamaan kylmän sodan jälkeisen ajan uusiin haasteisiin, mikä johti pysyvien instituutioiden ja operatiivisten valmiuksien hankkimiseen.
Osana tätä prosessia nimi muutettiin Etykistä Etyjiksi Budapestin valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksen päätöksellä joulukuussa 1994.
Etyjillä on nykyisin 57 jäsenvaltiota Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta.
