"Helsingin periaatteet ovat pinnalla ja ehkä olennaisimpia kuin ikinä" – Helsinki+50-konferenssissa nousivat esiin niin Ukrainan kuin Gazan sota

Konferenssi keräsi Finlandia-taloon noin tuhat osallistujaa melkein 70 maasta.

– Haluamme jatkaa sääntöihin ja periaatteisiin pohjautuvan Euroopan rakentamista dialogin ja yhteistyön kautta.

Näin sanoi yhtenä pääpuhujana esiintynyt tasavallan presidentti Alexander Stubb Helsingissä vietetyssä Suomen Etyj (Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö) -puheenjohtajuusvuoden päätapahtumassa, Helsinki+50-konferenssissa.

Konferenssin ydinviesti ei ollut yllätyksellinen, mutta se oli selkeä. Puhujat tuomitsivat Venäjän hyökkäyssodan ja puolustivat sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.

Konferenssia emännöivän Suomen ulkoministerin Elina Valtosen (kok) mukaan Ukrainan tukeminen on Suomen Etyj-puheenjohtajuuden keskiössä.

– Helsingin periaatteet ovat pinnalla ja ehkä olennaisimpia kuin ikinä, Valtonen sanoi mediatilaisuudessa.

Ukrainan lisäksi konferenssissa puhutti myös Israelin ja Hamasin konflikti sekä Gazan kaistan vaikea humanitäärinen tilanne.

– Sodan ja rauhan raja on hämärtynyt. Gazan, Sudanin ja monien muiden paikkojen siviilit maksavat liian korkeaa hintaa, Stubb sanoi.

Valtosen mukaan Suomi seisoo kahden valtion mallin takana. Se on hänen mukaansa vahvistettu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, jonka takana hallitus seisoo yksimielisesti.

Konferenssin muita pääpuhujia olivat YK:n pääsihteeri António Guterres, Etyjin pääsihteeri Feridun Sinirlioğlu, YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk sekä ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin väliaikainen toiminnanjohtaja Federico Borello.

Zelenskyi arvostaa Suomen apua

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti presidentti Alexander Stubbia sillanrakennuksesta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin. 

Samalla kannalla oli myös Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha, jonka mukaan Suomen presidentillä on keskeinen rooli dialogissa Yhdysvaltain hallinnon ja presidentti Donald Trumpin kanssa.

– Olemme siitä kiitollisia, hän sanoi.

Zelenskyin mukaan presidentti Trump on kiinnostunut sodan päättämisestä.

– Meidän pitää tehdä kaikki mitä voimme varmistaaksemme, että Yhdysvallat ja Eurooppa toimivat yhdessä turvallisuuden eteen, Zelenskyi sanoi. 

Hän korosti, että Venäjän hallinnon vaihtuminen on edellytys voimapolitiikan loppumiselle.

– Kun sota päättyy, Moskova pyrkii edelleen epävakauttamaan naapurimaitaan, hän sanoi. 

Ulkoministeri Elina Valtonen puhui myös Gazan kaistan vaikeasta tilanteesta ja painotti Suomen seisovan kahden valtion mallin takana. Kuvan vasemmalla puolella Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha. Kuva: Karoliina Huopalainen

Zelenskyi puhui muun muassa Venäjän imperialistisista tavoitteista eli siitä, että maa on vallannut valtavia maa-alueita, ei vain edellisten vuosien, vaan vuosisatojen aikana. Hänen mukaansa Venäjä ei tarjoa elämäntapaa, jota ihmiset haluaisivat seurata. 

– Venäjän todellinen potentiaali on paljon pienempi kuin Euroopan.

Zelenskyi vaati Euroopalta enemmän ja vahvempia pakotteita. Hän kehotti EU:ta takavarikoimaan Venäjän 200 miljardin varat, jotka Ukraina haluaa puolustustaistelunsa tueksi.  

– On aika takavarikoida venäläisten varat, ei vain jäädyttää, vaan takavarikoida ja käyttää niitä, Zelenskyi sanoi.

Ukrainan ulkoministeri Sybiha kertoi puolestaan olevansa vaikuttunut suomalaisten laajamittaisesta tuesta Ukrainaa kohtaan.

– Minulle on kerrottu, että yli 90 prosenttia suomalaisista tukee Ukrainaa. Tämä on hyvin liikuttavaa, hän sanoi.

Venäläisten osallistuminen puhuttaa

Konferenssissa keskustelua on aiheuttanut erityisesti tapahtuvaan osallistuneet venäläiset ja valkovenäläiset edustajat. He kuuluvat suurlähettilästasoa alempaan diplomaattikuntaan.

Konferenssiin osallistui kaksi venäläistä ja kolme valkovenäläistä diplomaattia.

Valtoselta kysyttiin, aikooko Suomi edistää konferenssissa Ukrainan ja Venäjän välistä dialogia.

– En lähde kommentoimaan yksittäisten maiden kahdenvälisiä tapaamisia, Valtonen sanoi.

Sybiha kertoi aamulla järjestetyssä mediatilaisuudessa, että Venäjä on torjunut dialogin.

Helsingissä selvää on ainakin se, että Ukrainan sitoutuminen Etyjiin on vahvaa. Kiovasta saapui sankoin joukoin osastotason diplomaatteja ja poliittista johtoa. Finlandia-talolla liikkui myös Ukrainan armeijan sotilaspukuihin pukeutuneita henkilöitä.

Historian havinaa

Suomi järjesti Helsingin päätösasiakirjan 50. vuosipäivän kunniaksi Helsinki+50-konferenssin, joka kunnioittaa päätösasiakirjaa, mikä viimeisteli Helsingissä vuonna 1975 järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (Etyk).

Konferenssi korostaa vapaan kansalaisyhteiskunnan roolia Euroopan turvallisuuden ja Etyjin periaatteiden edistäjänä. Konferenssin tavoite on edistää osallistujavaltioiden sitoutumista Etyjin periaatteisiin.

Helsinkiin on matkustanut sadoittain diplomaatteja, poliitikkoja, virkamiehiä ja median edustajia. Konferenssissa on noin tuhat osallistujaa, pääasiassa kansalaisyhteiskunnan edustajia 57 osallistujamaasta sekä 11 kumppanimaasta.

Vuonna 1975 yhteensä 35 maata, mukaan lukien Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, allekirjoittivat asiakirjan, jonka tavoitteena oli parantaa länsimaiden ja sosialististen maiden välisiä suhteita.

– Helsingin päätösasiakirjassa ei ollut kyse voittajista, häviäjistä tai voimankäytöstä, vaan yhteistyö rakennettiin yhteisten periaatteiden, dialogin ja keskinäisen kunnioituksen varaan, Stubb sanoi.