Helsingin paraati on historian näyttävin
Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraati näkyy vahvasti Helsingissä kesäkuun 4. päivänä. Paraatikatselmuksen ja ohimarssin lisäksi päivä tarjoaa paljon nähtävää eri puolilla Helsinkiä.
Tämän vuoden paraatin teemana on "maanpuolustus kuuluu kaikille". Kaartin jääkärirykmentin tiedottaja Tiina Möttösen mukaan teemaa tuodaan esille muun muassa kalustoesittelyissä, jotka ovat aikaisempaa massiivisemmat. Kansalaistorilla voi tutustua maavoimien, ilmavoimien ja muiden viranomaisten kalustoon koko päivän ajan. Merivoimien taistelu- ja tukialuksiin sekä muuhun kalustoon voi tutustua Eteläsatamassa ja Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Turvaan Katajanokan laiturissa.
– Yhtenä alateemana on viranomaisyhteistyö ja kalustoesittelyssä on mukana muidenkin viranomaisten, poliisin ja rajavartiolaitoksen kalustoa. Näin yritämme tuoda esiin, että maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia.
Tapahtumissa on mukana joukkoja kaikista puolustushaaroista, Maanpuolustuskorkeakoulusta, Rajavartiolaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä. Paraatiin osallistuu yhteensä yli 1 300 henkilöä, 50 ajoneuvoa ja 19 ilma-alusta.
– Jalan marssivien joukkojen määrä on tähänastisista paraateista suurin. Ajoneuvoja ei ole niinkään paljoa, johtuen rajallisista tiloista, Möttönen sanoo.
Kaartin jääkärirykmentti toimii toimeenpanevana joukko-osastona ja vastaa kaikista käytännön järjestelyistä. Ruotsissa Kvarn17-harjoitukseen osallistuvia kaupunkijääkäreitä lukuunottamatta kaikki Kaartin jääkärirykmentin varusmiehet ovat joko osana marssivaa joukkoa tai erilaisissa vartiointi- ja rakentelutehtävissä. Sotilaspoliisien osalta tukeudutaan myös muiden joukko-osastojen varusmiehiin. Möttösen mukaan järjestäjät ovat varautuneet suureen yleisöryntäykseen.
– Aurinkoisena päivänä paikalle on odotettavissa yli 100 000 ihmistä. Kaikki eivät Senaatintorille mahdu, joten tähän on varauduttu niin, että paraatia voi seurata suorana isoilta screeneiltä Kansalaistorilta ja Kauppatorilta.
Puolustusvoimain lippujuhlaa on vietetty nykyisellä paikallaan 4. kesäkuuta vuodesta 1942 lähtien. Vuosina 1919–1939 vastaavaa päivää vietettiin 16. toukokuuta armeijan lippujuhlan nimellä. Tuona päivänä vuonna 1918 valkoisten joukot marssivat Helsinkiin Mannerheimin johdolla. Mannerheimin täyttäessä 75 vuotta, siirrettiin lippujuhla marsalkan syntymäpäivälle 4. kesäkuuta. Talvisodan jälkeen haluttiin korostaa kansallista yhtenäisyyttä, eikä Sisällissodan voiton juhlimista ei pidetty enää mielekkäänä.
Aluksi juhlaa vietettiin nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä. Vuodesta 1950 lähtien juhlapäivää on kutsuttu puolustusvoimain lippujuhlaksi. Puolustusvoimain lippujuhlan päivään liittyvä ylipäällikön ja komentajan vastaanottama valtakunnallinen sotilasparaati järjestettiin ensimmäistä kertaa 1952 Helsingissä.
Edelleen lippujuhlan päivänä pidetään jollakin Suomen paikkakunnalla näyttävä sotilasparaati. Helsingissä paraati järjestetään aina, kun Suomen itsenäistymisestä on kulunut tasan viisiä- tai kymmeniä vuosia, kuten tänä vuonna.
