Helsingin huippukokous tuotti konkreettisia tuloksia – Nato-maat sopivat uusista keinoista Itämeren turvaamiseksi

Tasavallan presidentti Alexander Stubb kertoi, että maat perustavat asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella merenkulun sääntöjä kansainvälisillä vesillä.

Naton pääsihteeri Mark Rutten mukaan puolustusliiton Itämeren maat ovat päässeet sopuun konkreettisista toimista, joilla ne voivat jatkossa vastata Itämeren häiriötilanteisiin. Nato muun muassa lisää valvontaa ja kalustoaan alueella.

– Tämä toiminta käsittää useita resursseja, kuten fregatteja ja merivalvontakoneita. Lisäksi olemme tänään sopineet aloitteen uusien teknologioiden hyödyntämisestä. Näihin sisältyy esimerkiksi pieni laivasto meridrooneja, hän kertoo.

Rutte puhui Naton Itämeren maiden huippukokousta seuranneessa tiedotustilaisuudessa tiistaina Helsingissä. Hän ei turvallisuussyistä kertonut tarkemmin, kuinka paljon kalustoa Itämerelle lähetetään. Tarkoitus on kuitenkin tehostaa kriittisen infrastruktuurin ja Venäjän niin sanotun varjolaivaston eli kolmansien maiden lipun alle siirrettyjen tankkerien valvontaa.

Tasavallan presidentti, Puolustusvoimain ylipäällikkö Alexander Stubb tiivisti kokouksen antimet kymmeneen pointtiin.

– Perustamme Itämeren alueen ulkoministeriöiden oikeudellisten asiantuntijoiden ryhmän, joka tarkastelee merenkulun vapautta kansainvälisillä vesillä ja sitä, millaisia toimia voimme tehdä niissä raameissa, presidentti Stubb sanoi.

Huippukokoukseen osallistuivat Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian, Liettuan, Saksan, Puolan ja Tanskan valtionjohtajat. Kuva: Elmeri Lehti

Suomen toiminta kerää kehuja

Viron pääministeri Kristen Michal kehui Suomen pikaista reagointia Eagle S -öljytankkerin katkaistua Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin ja neljä datakaapelia.

– Suomen toiminnan pitäisi olla kaikille maille vertailukohtana, Michal sanoi.

Myös Latvian presidentti Edgars Rinkevics kehui Suomen konkreettista toimintaa tapaninpäivän tapauksessa. 

Pääsihteeri Rutte kertoi Naton olevan tarpeeksi vahva kohtaamaan mahdollisen vihollisen perinteisessä sodankäynnissä. Hän kuitenkin varoittelee tulevaisuudesta.

– Huolenani on, että neljän tai viiden vuoden päästä emme pysty, jos emme lisää puolustusteollisuuden tuotantoa, Rutte kertoi.

Kokouksen aikana tuli tieto, että Venäjän varjolaivaston alus liikkuu Puolan ja Norjan välisen kaasuputken lähettyvillä. Stubb kertoi, että asiasta ollaan tietoisia, mutta tapaukseen tulee suhtautua rauhallisesti.

– Me opimme jokaisesta tapauksesta, Stubb sanoi yleisesti häiriötilanteista.

Stubb, Rutte ja Michal kehuivat kokousta kokonaisuudessaan onnistuneeksi. Poikkeuksellisen huippukokouksen ideana oli lähettää viesti Venäjälle, että Nato on valmis konkreettisiin toimiin Itämerellä. 

Huippukokous järjestettiin, koska Itämerta ympäröivät maat ovat huolissaan viimeisen vuoden aikana merellä lisääntyneestä hybridivaikuttamisesta. Viimeisimpänä tapauksena on Suomen ja Viron välisen sähkökaapelin ja neljän datakaapelin rikkoutuminen, josta epäillään Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa Eagle S -alusta.

14. tammikuuta Helsingissä pidettyyn huippukokoukseen osallistuivat kaikkien Itämeren Nato-maiden valtionjohtajat, Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Euroopan unionin komissaari Henna Virkkunen.