Hektinen Nato-kevät Brysselissä

Brysselin Suomen Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhoselle jäsenhakemuksen jättö merkitsee Natolle uutta aikakautta. Nyt hän odottaa Turkin vastausta Suomen ja Ruotsin Nato-kysymyksiin.

Brysselin uumenissa lymyilee herra, josta harva oli kuullut, ennen kuin Suomi jätti jäsenhakemuksen Natoon. Kyseinen herra on Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Klaus Korhonen – hän luovutti Suomen jäsenhakemuksen Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.

– Suomelle hieno päivä kaikin puolin. Tietysti minulle ja Ruotsin kollegalle oli kunnia jättää hakemuskirje, jossa ilmaistaan kiinnostus hakea Natoon. Aikataulu sovittiin Ruotsin ja Naton kanssa ja pointtina oli, että voidaan jättää se yhdessä. Sehän oli itsessään hienoa ja historiallista, kertoo Korhonen.

Töitä ja median yhteydenottoja on Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen riittänyt, mutta yhteistyötä Suomen ja Naton välillä on tehty pitkäjänteisesti jo vuodesta 1994, kun Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan. Venäjän aloittaman hyökkäyksen jälkeen asioita alkoi tapahtua nopeasti. 

– Melkein 28 vuotta on määrätietoisesti rakennettu teknistä yhteensopivuutta ja toimintakykyä Naton kanssa, joka helpottaa ratkaisevasti jäsenyysprosessia. Tämä prosessi ei alkanut kolme viikkoa sitten vaan pikemminkin kolmekymmentä vuotta sitten. 

Korhonen kertoo, että yksi erityisedustuston tehtävistä on huolehtia ja varmistaa, että poliittinen Nato-optio on todellisuutta. 

– Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on käytännön valmius liittyä kohtuullisella aikavälillä. Edustusto on tehnyt vuosikausia töitä sen eteen, että jäsenprosessi helpottuisi, vaikkei itse jäsenyys ole ollut välittömänä tavoitteena. 

Klaus Korhonen sai historiallisen kunnian luovuttaa Suomen jäsenhakemuksen Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille. Kuva: Juha Roininen

Mitä lisäarvoa Suomi ja Ruotsi tuovat Natolle?

Kaikki eivät ole hyppineet ilosta Suomen ja Ruotsin päätöksille hakea Natoon, ja varsinkin Turkki on ollut epäileväinen pohjoisen kaksikon suhteen. Korhonen toteaa, että on tärkeää osata perustella miksi Suomi ja Ruotsi tuovat lisäarvoa Natolle, sillä lähtökohta uusien jäsenten ottamiselle on se, että ne lisäävät koko liittokunnan turvallisuutta.

– Tulee maa, joka täyttää jäsenyyden peruskriteerit, jotkut ehkä jopa paremmin kuin nykyiset jäsenmaat. Naton jäsenmailleen tavoitteeksi asettama puolustusmenojen 2 %:n BKT-osuus on saavutettu jo ennen kuin edes olemme jäseniä, kun liittolaisista tavoitteen on saavuttanut vasta vähän yli kolmasosa. Muut kriteerit, kuten demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto ja ei korruptiota ovat meille itsestäänselvyyksiä, perustelee Korhonen. 

Vuoden 2014 jälkeen Nato on pohtinut enemmän geostrategisia realiteetteja, jolloin painopiste on siirtynyt yhteiseen puolustukseen, eli viidennen artiklan valmisteluun. Korhonen toteaa, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä Naton pohjoisen sivustan suojaus paranee entisestään, joka itsessään on selkeä argumentti jäsenyyden puolesta.

– Me tuomme myös paljon osaamista. Se mikä Natossa on kiinnostanut tosi paljon, on Suomen kokonaisturvallisuusmalli, jonka myötä yhteiskunnan kriisinsietokyky on korkea. Monet ovat sanoneet, että kelpaisi malliksi myös muille Nato-maille, toteaa Korhonen.

Korhoselle Nato-maiden resurssit sekä niiden käyttö ja jakautuminen ovat tärkeä aspekti. Etenkin resurssien jakautumista hän pitää tärkeänä, sillä vaikka resursseja olisikin, mutta jos ne kohdentuvat huonosti, niin hyöty jää pieneksi.

– Mielestäni 20 prosenttia pitäisi mennä uuden kaluston hankintaan. Suomen mahdollinen haaste on, että F-35 –hankkeen ja muiden suurten hankintojen loppuunsaattamisen jälkeen puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta tippuisi alle kahden prosentin.

– Toivomukseni Nato-lähettiläänä on, että pystyisimme pitämään tämän puolustusmenojen tason, mikä ensi vuonna on syntymässä, Korhonen toivoo.

On selkeää, että kaksi vahvaa maata on tällä hetkellä matkalla Natoon, mutta Suomen ja Ruotsin jäsenyyden konkreettiset vaikutukset ilmenevät Korhosen mukaan varmasti lähivuosina.

Turkki tuo mutkia matkaan

Turkin äskettäin esittämät varaukset kahden maan jäsenyyden osalta eivät Korhosen mukaan anna aihetta kovin suureen huoleen. Hän sanoo pitävänsä Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä varmana, vaikka mutkia on tullut matkaan.

– Minä en ole toistaiseksi tavannut vielä ketään, joka uskoisi siihen, että Turkki haluaisi estää Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. En todellakaan pidä todennäköisenä, että Turkki lopulta blokkaa meidän jäsenyyden, Korhonen rauhoittelee.

Sen sijaan aikataulu jäsenprosessin jatkumisen osalta on vielä kysymysmerkki, koska ilman Turkin myönteistä kantaa jäsenkeskustelut Suomen ja Ruotsin osalta ovat jäässä. Korhonen pitää kuitenkin mahdollisena, että tuloksia tulisi ennen Naton huippukokousta Madridissa. 

Loppuun Korhonen sanoo, että Nato on edelleen tärkeä ja jäsenmaat tarvitsevat toisiaan – kuten viime kuukausien tapahtumista voi todeta. Ovet Natoon ovat auki, varsinkin jos täyttää vaatimukset, muistuttaa Korhonen.

Korhonen on ollut iloinen siitä, että Suomi on tukenut Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin ja toivoo myös, että sodankin jälkeen Suomi tukisi Ukrainaa jälleenrakentamisessa ja veisi muun muassa koulutusta sinne. 

– Yksi todella tärkeä periaate on, että muut eivät ryhdy päättämään Ukrainan tulevaisuudesta, vaan Ukraina tekee sen itse, Korhonen päättää.