Heidi Reijo on Suomen vahvin reserviläinen ja Lahden vaarallisin lääkäri
Mitä saat, kun käärit yhteen lääkärin, thainyrkkeilyintoilijan ja reservin kersantin? Ilmeisesti vapaaottelutapahtumissa kisalääkärinä toimivan Suomen vahvimman reserviläisen.
Nyrkki heilahtaa, katsomo kohahtaa ja veltto ottelija rysähtää kanveesiin. Tuomari ryntää hetkessä ottelijoiden väliin estämään vakavammat tapahtumat. Samaan aikaan kisalääkäri Heidi Reijo on jo kivunnut tahollaan kehään ja kiiruhtaa tarkastamaan kovia kokeneen kamppailijan kunnon.
Vapaaotteluillan yleisö huutaa edelleen villinä, kun Heidi Reijo koordinoi ensihoitoryhmän ottelijan siirtoa varten. Sitten ilta jatkuu seuraavalla kamppailulla.
– Työni on varmistaa, että ottelijat astuvat kehään kunnossa ja lähtevät sieltä kohtalaisessa kunnossa. Tuomarit konsultoivat konsultoivat lääkäriä ottelijoiden kyvystä jatkaa ottelua ja ottelujen jälkeen paikkaan pienet ruhjeet, Heidi Reijo toteaa.
Neljä vuotta Total Fight Nightin -kamppailu-urheilutapahtuman kisalääkärinä toimineen Reijon harrastus, poikkeusolojen tehtävä ja ammatti kulminoituvat kaikki kerran vuodessa, kun koittaa upeiden otteluiden ja raakojen vahinkojen tähdittämä ilta.
– Tässä saa ammentaa niin rakkaudesta lajiin kuin kertausharjoituksista kuin lääkiksestäkin. On minua joskus sanottu kaupungin vaarallisimmaksi lääkäriksikin, Reijo naurahtaa.
Lääkäri lyö ja kersantti korjaa
Tavallisesti lääketieteelliset opinnot suorittanut henkilö ohjataan palveluksen aikana poikkeuksetta lääkintäreserviupseerikurssille, jolta hän kotiutuu lääkinnän vänrikkinä. Kyseessä on johtajakoulutus, jonka paino on akuuttilääketieteen toimenpiteiden koordinoinnissa ensihoitopaikalla (EHP) ja ensihoitoasemalla (EHAS).
– Itse lähdin lääkikseen vasta palveluksen jälkeen. Sen suoritin Vekaranjärvellä (Karjalan prikaati). Kelojen yö tuli koettua, ja paljon muuta mukavaa, Reijo hymähtää.
Parhaillaan yleislääketieteeseen erikoistuvan Reijon sodanajantehtävä vaihtui siviiliosaamisen mukaisesti heti lääketieteen lisensiaatin opintojen päätyttyä.
– Palveluksen aikana en siis saanut koulutusta sotilaslääketieteestä, mutta kertausharjoitusten ja MPK:n (Maanpuolustuskoulutusyhdistys) kurssien kautta olen voinut päivittää siviilissä opitut taidot uuden sodanajantehtävän vaatimalle tasolle, Reijo kertoo.
Reijolla on kokemusta reserviläisyyden kaikista väreistä, niin valtion virallisista kertausharjoituksista, SM-tason reserviläiskilpailuista kuin kansainvälisistä sotilasmoniotteluistakin. Hän painottaa kokeilemaan uusia asioita matalalla kynnyksellä.
Suomen vahvin reserviläinen
Ensimmäisen kerran vuonna 2021 Heidi Reijo edusti Lahden reserviläisiä Suomen vahvin reserviläinen -kilpailussa ja toi kotiin Suomen mestaruuden. Kansainvälisten sotilasmoniotteluiden organisoinnissa mukana ollut reserviläisiiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen kiinnitti huomiota Reijon monipuolisiin taitoihin ja kannusti lähtemään edustamaan Suomea.
– Tottakai se kiinnosti, vaikka en varsinaisesti tiennyt, mihin olen lähdössä. Esteuinnin esteet näin ensimmäistä kertaa vasta varsinaisella kilpailupaikalla Sveitsissä. Silti niistä selviydyttiin, Reijo hekottaa.
Sotilasmoniottelun lajeihin kuuluvat esteuinnin lisäksi kivääri- ja pistooliammunnat, käsikranaatin pituus- ja tarkkuusheitto, sotilasesterata, maastojuoksu sekä suunnistus.
– Otteluissa mielenkiintoisinta on juuri niiden monipuolisuus ja haastavuus. Parasta on ollut mahdollisuus ylittää itsensä, niitä samoja fiiliksiä mitä armeijassa pääsi kokemaan. Oman suorituskyvyn ylittäminen on maailman paras tunne, Reijo toteaa.
Sotilasmoniotteluiden ansiosta Reijo on saanut paljon uusia ystäviä niin Suomesta kuin maailmalta. Yksi unohtumattomimmista hetkistä oli viime kesän Santahaminan kisojen suunnistusosuuden maaliintulo.
– Kun juoksimme tuntien suunnistamisen jälkeen partiona maaliin telamiinat yhä kannossa, olivat tunnelmat katossa, Reijo muistelee.
Sotilasmoniotteluita järjestävät sekä NATO:n kansainvälinen reserviupseerijärjestö CIOR että reservialiupseerijärjestö CISOR.
– On erikseen aliupseerien sarjat, upseerisarjat sekä kunkin jäsenvaltion maajoukkueet, mutta on myös kansainvälisiä sekajoukkueita. Oli mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja nähdä miten muissa maissa tetsataan, Reijo kertoo.
Työ, sali ja koti muodostavat Reijon arjessa ”pyhän Bermudan kolmion”. Omasta toimintakyvystä kiinni pitäminen ja itsensä mukavuusalueelta ulos haastaminen ovat hänelle periaatekysymyksiä.
”Vieläkin lähtisin Vekaran metsiin tetsaamaan”
Vapaaehtoinen maanpuolustus merkitsee Heidi Reijolle henkilökohtaista kasvua ja omien SA-tehtävän taitojen ylläpitoa.
– Haluan pystyä toimimaan tilanteen vaatimalla tasolla ja tavalla, jos jossakin vaiheessa näitä valtion tarjoamia taitoja todella tarvitaan, Reijo toteaa.
Palvelusajoilta Heidi Reijo kaipaa omien rajojen löytämistä ja niiden rikkomista.
– Intissä joutuu tekemään paljon sellaista, mikä ei ole aina kivaa, mutta loppupeleissä sitä kaikkea tulee kaipaamaan myöhemmin. Edelleen muistelen Vekaranjärven kylmiä metsiä lämmöllä.
Nykyisille ja tuleville varusmiehille ja naisille Reijolla on napakka viesti.
– Nauttikaa siitä!
